Kilpailuttaminen säästää kustannuksia

Juho Salminen
Tiede 26.6.2007 08:01

SK 7/2007: Euroopan parlamentin entinen puhemies Pat Cox etsii terveydenhuoltoon uusia toimintamalleja, jotta rahat riittäisivät väestön ikääntyessä.

Teksti Teppo Tiilikainen

”Rahat katoavat mustaan aukkoon. Emme tiedä, käytetäänkö ne tehokkaasti tai mitä niillä loppujen lopuksi saamme”, Euroopan parlamentin entinen puhemies Pat Cox puuskahtaa.

Hän kuvaa ”mustalla aukolla” eurooppalaisen terveydenhuollon tilaa. Terveyspalveluiden kysyntä kasvaa voimakkaasti väestön ikääntyessä. Kustannukset kasvavat vuosi vuodelta, ja koko järjestelmä uhkaa ajautua kriisiin. Rahat eivät yksinkertaisesti riitä, ellei toimintaa tehosteta. Se on vaikeaa, koska varojen käytöstä ei ole tarkkaa tietoa.

Coxin mukaan tilanne on hankalin Saksassa, Italiassa sekä itäisen Keski-Euroopan uusissa EU-maissa. ”Ongelma kaatuu käsiin siellä aikaisemmin kuin muualla. Mutta kyllä tämä koskettaa koko Eurooppaa.”

Irlantilainen Cox ajaa työkseen Euroopan terveydenhuollon uudistamista. Hän isännöi viime viikolla Finlandia-talossa Sitran järjestämää kansainvälistä konferenssia, jossa etsittiin uusia keinoja terveyspalveluiden tehostamiseksi. Konferenssi liittyi pari vuotta sitten EU:ssa käynnistettyyn hankkeeseen, jonka puuhamiehenä Cox on ollut alusta alkaen.

Coxin mukaan kustannusten kasvuun on monia syitä. Uudet hoitokeinot, tekniikka ja tutkimus maksavat. Ihmiset elävät vanhemmiksi, ja elämän loppupuolella terveyspalveluiden tarve on kaikkein suurin.

”Me emme saa nostaa käsiä pystyyn ja ryhtyä vain säästämään. Meidän on kehitettävä uusia keinoja, jotta resurssit saadaan järkevämpään käyttöön”, Cox sanoo.

Kilpailu ja laatu

Coxin komitea on laatinut neljä raporttia, jotka hän luovutti viime tiistaina Brysselissä EU:n komissiolle. Hänen mielestään terveydenhuoltoa voidaan tehostaa nopeimmin kilpailuttamalla palveluja ja tarjoamalla potilaille erilaisia vaihtoehtoja. Hän korostaa, ettei kilpailuttaminen ole ristiriidassa tasa-arvon ja hoidon laadun kanssa.

”Kilpailun ja markkinahintojen tuominen terveydenhuoltoon ei tarkoita sitä, että yksityiset palvelut asetettaisiin julkisten edelle vaan sitä, että niiden tehokkuutta mitataan avoimilla menetelmillä. Näin voidaan arvioida, mikä sairaala toimii tehokkaasti ja mikä ei”, Cox sanoo.

Hänen mukaansa tästä on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi Hollannissa. ”Monet klinikat ja sairaalat ovat yksinkertaisesti menettäneet potilaansa, koska ihmiset eivät halua huonoa hoitoa.”

Cox korostaa, ettei toimiva terveydenhuolto ole kiinni yksinomaan siihen käytetystä rahamäärästä vaan myös siitä, kuinka viisaasti varat käytetään. EU-maat kuluttavat terveydenhuoltoon lähes yhdeksän prosenttia bruttokansantuotteestaan. Suomi kuuluu 7,5 prosentilla säästäväisimpiin maihin, mutta sen järjestelmä ei silti ole huonoimmasta päästä.

Tehokkuutta voidaan parantaa myös uudella teknologialla. Cox korostaa tässä yhteydessä kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Euroopan maat voisivat ottaa nykyistä enemmän oppia toisistaan, jotta parhaat menetelmät saataisiin laajempaan käyttöön.

Aktiiviset potilaat

Cox puhuu myös ”potilaiden aktivoimisesta”. Se tarkoittaa, että ei tyydytä pelkkiin lääkeresepteihin, vaan potilaat ohjataan läheiseen yhteistyöhön lääkäreiden ja terveydenhoitajien kanssa.

Suomessa tätä kokeillaan parhaillaan kakkostyypin diabeetikoille. Potilaille annetaan lääkkeiden lisäksi tietoa heidän sairaudestaan. Heihin pidetään jatkuvasti yhteyttä ja heitä valmennetaan, jotta he pystyvät elämään paremmin sairautensa kanssa.

Cox kiirehtii EU-maita panostamaan myös sähköisiin tietokantoihin. Jos kaikkien potilastiedot olisivat sähköisessä arkistossa, eri lääkkeiden toimivuutta voitaisiin seurata reaaliaikaisesti. Se karsisi tehokkaasti turhia kustannuksia.

”Nykyisin potilas saa lääkäriltä reseptin, mutta lääkkeiden tehoa ei seurata kunnolla. Kun potilas muuttaa muualle tai vaihtaa työpaikkaa, hän joutuu jonkin toisen lääkärin vastaanotolle, eikä tämä tiedä mitään aikaisemmista hoidoista. Tämä on iso ongelma”, Cox sanoo.

Hänen mukaansa sähköisessä terveydenhuollossa on edetty pisimmälle Tanskassa. Potilaiden tiedot on talletettu kansalliselle palvelimelle, jossa ne ovat lääkärien nähtävissä. Kullakin potilaalla on oma pin-koodinsa, jonka avulla hänen tietonsa löytyvät järjestelmästä.

”On hämmästyttävää, ettei tällaista järjestelmää ole pystytty luomaan aikaisemmin. Eurooppalaisessa talouselämässä käytetään laajalti korkeatasoista tietotekniikkaa, mutta terveydenhuollossa me emme vielä elä informaatioyhteiskunnassa.”

Rämettynyt järjestelmä

Myös Suomen terveydenhuollossa on paljon parannettavaa. Tuottavuus laskee vuosi vuodelta, vaikka resursseja lisätään jatkuvasti.

”Tilanne on hälyttävä. Suomen järjestelmä on kokonaisuutena aika rämettynyt ja epätasa-arvoinen”, sanoo Sitran terveydenhuollon ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi.

”Hoitokäytännöt ja seuranta vaihtelevat valtavasti. Tilanne ei ole täysin käsissämme.”

Hänen mukaansa kunnissa ja kaupungeissa ei ole tarkkaa tietoa eri potilasryhmien hoitojen tarpeesta ja niiden kustannuksista.

”Kunnat eivät yksinkertaisesti tiedä, mihin rahat menevät. Eikä hoitojen tuloksista saada tietoja, koska meillä ei ole minkäänlaista seurantajärjestelmää”, Hanhijärvi sanoo.

Terveyskirjasto netissä

Hanhijärven mukaan tehokkuutta voitaisiin parantaa järkeistämällä hoitoja siten, että parhaiksi todettuja käytäntöjä ryhdyttäisiin soveltamaan kaikkialla.

”Tämä on hyvin yksinkertainen asia. Terveydenhuollon tasoa voidaan nostaa tällä tavoin merkittävästi”, hän sanoo.

Potilaita yritetään aktivoida osallistumaan hoitoon niin sanotun terveyskirjaston avulla. Sitran ja lääkäriseura Duodecimin lahjoittama tietokanta on nykyisin kaikkien suomalaisten saatavilla internetissä.

Kysymyksessä on kansankielinen versio Duodecimin kirjastosta, jota lääkärit käyttävät päätöksenteon tukena. Potilaat voivat hakea sieltä oireisiinsa liittyviä tietoja, jonka jälkeen he voivat keskustella paremmin lääkärien kanssa.

Hanhijärven mukaan terveyskirjasto on löytänyt nopeasti käyttäjänsä.

”Kirjastossa oli miljoona käyntiä ensimmäisen viikon jälkeen. Sen suosio on ollut meille valtava yllätys.”

Terveyskirjastosta on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa entistä yksilöllisempi. Kansalaiset saavat sinne oman asiakaskortin, johon kerätään reaaliaikaisia tietoja heidän terveydentilastaan. Ne ovat myös lääkärien nähtävissä vastaanotolle tultaessa.

SK 7/2007