Kaupunkien valosaaste voi viedä yöunet – sähkövalot haittaavat unihormoni melatoniinin muodostumista

Sähkövaloilla voi olla haittavaikutuksia ihmisten ja muiden eläinten terveyteen, ehdottaa saksalaistutkimus.

melatoniini
Teksti
Lassi Lapintie
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Sähkövalojen keksiminen 1800-luvulla karkotti lopullisesti pimeyden ihmisen maailmasta, ja nykyisin kaupunkien valot näkyvät yöaikaan planeettamme pinnalta kauas avaruuteen.

Evoluution miljoonien vuosien aikana muokkaamat vartalomme eivät ole vielä ehtineet sopeutua muutokseen. Valaistuista vuosisadoista on saattanut olla haittaa ihmisten ja eläinten terveydelle, ehdottaa saksalaistutkimus.

Ympäristön valoisuus liittyy elimistömme unirytmiin, sillä valojen vähentyessä elimistömme alkaa muodostaa pimeähormonina tunnettua melatoniinia, joka säätelee nukahtamista.

Tutkimus tarkasteli tätä vaikutusta ihmisissä ja muissa selkärankaisissa eläimissä. Melatoniinin tuotanto linkittyy selkärankaisissa eläimissä silmiin osuvan valon määrään.

Kun valoa on paljon, keho tyrehdyttää melatoniinin tuotantoa, mutta pimeyden laskeutuessa hormonin tuotanto käynnistyy uudelleen. Tähän prosessiin keinotekoiset valonlähteet saksalaistutkimuksen mukaan puuttuvat.