Käärmeillä uskomattomia ”superkykyjä” – nyt ne halutaan hyödyntää ihmisten kudossiirroissa

Evolutiivinen kehitysbiologia pyrkii kehittämään myös designhampaita eri lajeille.
Tiede 1.8.2015 18:00
Albiino-tiikeripyton. © HEIKKI SAUKKOMAA / Lehtikuva

Miksi olemme ulkoisesti sellaisia kuin olemme?

Niin sanottu evodevotutkimus (evolution and development) eli evolutiivinen kehitysbiologia tarjoaa ratkaisevia vastauksia. Se on eri biologian aloja yhdistävä tutkimussuunta, joka tarkastelee lajinkehityksen ja yksilönkehityksen välisiä suhteita.

Helsingin yliopiston Viikin kampuksella, Biotekniikan instituutissa, on parhaillaan meneillään evodevotutkimusta matelijoiden ja liskojen parissa. Tutkijoilla on käärmehuoneessaan noin 80 havaintomatelijaa ja -liskoa eri puolilta maailmaa.
Kullekin lajille on rakennettu mahdollisimman luonnolliset olot, jotka vastaavat lajin tarpeita.

Tutkimusryhmän johtaja Nicolas Di-Poi kertoo, että matelijat ovat monella tapaa parempia tutkittavia kuin hiiri. Sukupolvien erojen seuraaminen ja aivojen tutkimus matelijan alkionkehityksen eri vaiheissa on nopeampaa ja myös ystävällisempää kuin hiirten kanssa.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu