Jäitä hattuun – sää on edelleen ihan normaalia

Tämän vuoden joulukuuta vastaavia lämpötiloja mitataan keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.
Tiede 28.12.2013 13:50
Kruunupyynjoki tulvi Kruunupyyssä tapaninpäivänä 26. joulukuuta 2013. © Trond H. Trosdahl / Lehtikuva

Lämmin joulukuu ja lumeton joulu. Jatkuva vesisade lumen ja jään sijasta. Tässäkö tämä nyt on, ilmastonmuutos?

Huoli on ainakin toistaiseksi liioiteltu. Mustia jouluja on ollut viime vuosikymmenen aikana Etelä-Suomessa useita, eivätkä ne ole olleet tuntemattomia aiemminkaan. Keskimäärin niitä on ollut joka kolmas vuosi.

Tämän vuoden joulukuuta vastaavia lämpötiloja mitataan Ilmatieteen laitoksen mukaan keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Edellinen lämmin joulukuu sattui lumitalveen 2011. Vuodenvaihde 2007–08 oli niin lämmin, että Etelä-Suomessa päästiin muokkaamaan kasvimaita uudenvuodenpäivänä.
Ilmatieteen laitoksen tilastoista näkee, että Helsingissä viisi leudointa joulukuuta ovat olleet vuosina 1929, 1932, 1972, 2006 ja 2011.

 

Toistaiseksi Etelä-Suomessa on saatu odotella pakkasia, mutta niitäkin ehtinee vielä ennen kevättä tulla, vaikka pitkän aikavälin ennusteet arvioivat lämpimän jakson yhä jatkuvan.

Talvikauden tilastot osoittavat, että erityisen lämpimiä talvia on ollut vaihtelevasti jo 1920-luvulta lähtien.

Ilmaston keskimääräistä lämpenemistä ei paikallisista arvoista voi päätellä. Parin viime vuosikymmenen talvilämpötilat ovat olleet Helsingissä hivenen aiempia korkeammat, mutta Sodankylässä talvien 30 vuoden korkein keskiarvo sijoittui aikajaksolle 1930–60.

Yhteys ilmastonmuutokseen saattaa kyllä olla nähtävissä lämpötilan vuosikeskiarvoissa, kun aikajakso on riittävän pitkä. Ilmatieteen laitos ja Suomen tiedeseura aloittivat maan kattavat lämpötilamittaukset vuonna 1846. Viime sadan vuoden aikana keskilämpötila on noussut noin asteen.

 

Säätieteilijöiden suhtautuminen ilmastonmuutoksen ja sään vaihteluiden yhteyteen on varovainen. Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen on osa ilmastonmuutoksen ennustetta, mutta suoraa yhteyttä tiettynä vuonna sattuneisiin myrskyihin, tulviin tai hellejaksoihin ei voi todistaa.

Esimerkiksi Suomessa riehuneet kolme talvimyrskyä kuuluvat leudon talven tavanomaiseen kulkuun. Samoin Yhdysvalloissa riehuneet myrskyt mahtuvat normaalin sään kuvaan.

Jos tarkastellaan pitkän aikajakson trendiä, näkymä on toinen, ja tilastollinen yhteys alkaa hahmottua. Sen perusteella voi tehdä päätelmiä kehityksestä ja tarkentaa ilmastosta luotuja tietokonemalleja, mutta ei ennustaa paikallista säätä.

Mallien avulla voi kyllä ennustaa pitkän aikavälin kehitystä. Esimerkiksi IPCC:n viides raportti povaa sateiden lisääntymistä ja voimistumista mantereilla ja trooppisilla alueilla, mutta ennustejakso ulottuu peräti vuosisadan loppuun.