Ilmastotoimia – ja kiireesti

Maailman hiilidioksidipäästöt pitää nollata ja hiilinieluja lisätä paljon nopeammin kuin aiemmin on ajateltu, sanoo IPCC:n uusi raportti.

Tiede 08.10.2018 16:43

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä kuten kuivuutta. © ZSOLT CZEGLEDI / AP / LEHTIKUVA

Maapallo on lämmennyt yhden asteen esiteollisesta ajasta. Muutos tuntuu jo. Jäätiköt sulavat, hellepäiviä on yhä enemmän, trooppiset myrskyt ovat vahvistuneet.

Jos keskilämpötila nousee vielä puoli astetta, vaikutukset tuntuvat entistä voimakkaampina. Äärihelteet muuttuvat yhä tukalimmiksi ja niitä on entistä useammin. Merenpinta nousee. Rankkasateet, tulvat ja kuivat jaksot yleistyvät.

Ja jos ilmasto lämpenee vielä puolella asteella tästä, vaikutukset ovat entistä dramaattisempia.

0,5 asteen nousu voi lämpömittarissa näyttää pieneltä muutokselta, mutta maailman mittakaavassa nousu tarkoittaisi vedenpuutteesta kärsivien ihmisten määrän kaksinkertaistumista.

Niin ikään kaksinkertainen määrä eläin- ja kasvilajeja menettäisi valtaosan elinympäristöstään. Sukupuuttoon kuolevien lajien määrä lisääntyisi entisestään.

Viljan viljely kärsisi vakavasti.

Jäättömien kesien määrä Pohjoisnavalla kymmenkertaistuisi.

Koralliriutat kuolisivat. Se romahduttaisi kalakantoja ja vaikeuttaisi siten ruuansaantia.

Rannikkoalueiden tulvan yleistyisivät. Kalasaaliit putoaisivat puoleen.

Kaikkein kipeimmin muutokset iskisivät maailman köyhimpiin ihmisiin.

Tällaiset tiedot julkistettiin 8. lokakuuta hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n 1,5 asteen raportissa.

 

Ero 1,5 asteen ja 2 asteen lämpenemisen välillä on paljon merkittävämpi kuin aiemmin on ajateltu, sanoo professori Markku Wilenius.

”Vielä Parisiin sopimuksessa ilmaistiin hyvin epäselvästi, onko tarkoitus rajata lämpeneminen 1,5:een vai 2 asteeseen. Maailmalla hallitukset ovat yleisesti mitoittaneet toimensa juuri 2 asteen mukaan”, Wilen sanoo. Hän työskentelee Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja on Suomen IPCC-toimikunnan jäsen.

”Parin viime vuoden aikana tutkimustietoa on kuitenkin saatu tuntuvasti lisää.”

Kyse ei ole pienestä erosta.

Maapallo lämpenee, koska fossiilisten polttoaineiden käyttö on nostanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Nykymenolla 1,5 asteen raja ylittyy joskus vuosien 2030 ja 2052 välillä. Ja jos suunta ei muutu, myöhemmin edessä on yli kolmen asteen lämpötilan nousu.

Jos ihmiskunta kuitenkin onnistuu rajoittamaan lämpenemisen 1,5 asteeseen, se suojelee samalla satoja miljoonia ihmisiä kärsimykseltä – nälältä, vedenpuutteelta ja tukahduttavalta kuumuudelta.

Luonnon monimuotoisuus säilyisi. Merenpinnan nousu hidastuisi, kalakannat voisivat pysyä vakaina.

 

© Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi.

IPCC:n raportti pitää sisällään myös hyvän uutisen.

”Peli ei ole vielä menetetty”, sanoo ilmatieteen laitoksen professori Hannele Korhonen.

”Päästöt, jotka nyt ovat ilmakehässä, eivät vielä nosta lämpötilaa yli 1,5 asteen. Ratkaisevia ovat ne päästöt, joita me tästä eteenpäin päästämme tai emme päästä ilmakehään.”

Meillä on kuitenkin kiire, jos haluamme välttyä ilmastonmuutoksen katastrofaalisimmilta vaikutuksilta.

”Päätöksentekijöiden pitäisi nyt vihdoin ymmärtää, miten vakavasta asiasta on kyse”, professori Markku Kanninen Helsingin yliopistolta sanoo.

Kanninen on yksi lähes sadasta IPCC:n raportin kirjoittajasta. Hän oli laatimassa jaksoa ilmastotavoitteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden vuorovaikutuksesta.

”Tällä on nyt niin kiire, että ilmaston pitää olla keskeinen kysymys kaikessa yhteiskunnan kehittämisessä. Me tarvitsemme paradigmamuutoksen – tämä on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa.”

 

Jotta 1,5 asteen raja voitaisiin saavuttaa, hiilidioksidipäästöt pitää saada laskuun selvästi nykyistä nopeammin. Ilmakehään päästyään hiilidioksidi pysyy siellä kymmeniätuhansia vuosia.

Vuonna 2050 maailman nettopäästöjen pitää olla nollassa. Tämä tarkoittaa, että ilmakehään pääsetään hiiltä vain saman verran kuin sitä pystytään sitomaan. Suurin osa energiasta on tuotettava uusiutuvalla tai päästöttömällä energialla.

Sitä ennen päästöt pitää puolittaa. Aikaa tähän on noin 15 vuotta.

Se edellyttää kaikkia keinoja: energiankulutusta on hillittävä, fossiiliset polttoaineet on vaihdettava uusiutuviin, ihmisten ruokavalion on muututtava kasvispainotteiseksi.

Energiatehokkuuteen ja vähäpäästöiseen energiaan pitää investoida massiivisesti.

Myös jokaisen ihmisen elämäntapavalinnoilla on merkitystä. Kasvispainotteinen ruoka, vähähiilinen liikkuminen ja energiankäytön tehostaminen esimerkiksi lämmityksessä ovat keskeisiä.

© Ilmatieteen laitos, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi.

 

Päästöleikkaukset eivät kuitenkaan yksin riitä. Ilmakehässä on jo niin paljon hiiltä, että lämpeneminen etenisi vaikka kaikki päästöt lopetettaisiin heti.

Raportissa pohditaan mahdollisuutta, jossa lämpeneminen ylittäisi 1,5 asteen, mutta lämpötilaa saataisiin laskettua takaisin 1,5 asteeseen tehostamalla hiilen sitoutumista metsiin, maaperään ja kasvillisuuteen sekä ottamalla hiiltä talteen ilmakehästä teknisin keinoin.

Tutkijat kuitenkin varoittavat, että tähän liittyy riskejä. Ei ole varmuutta, että lämpötila seuraisi hiilidioksiditason laskua, koska osa ympäristömuutoksista olisi peruuttamattomia.

Hiilinieluja tarvitaan joka tapauksessa lisää ja paljon.

Metsät ovat tehokkaita hiilinieluja. Metsää tarvitaankin IPCC:n mukaan maapallolle noin Euroopan verran lisää, jos lämpötilan nousu halutaan pitää alle 1,5 asteen.

Juuri metsien ja maaperän käytössä piilee valtavasti vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia.

”Näen tämän kaikkein merkittävimmäksi mahdollisuudeksi”, Wilenius sanoo.

Jos 25 prosenttia nykyisin tehoviljelyssä olevasta maa-alasta muutettaisiin tukemaan ja kasvattamaan maaperän omaa biologiaa, sitoisi se massiivisesti hiilidioksidia ilmakehästä. Jopa niin paljon, että se saattaisi riittää vakauttamaan ilmakehän hiilidioksiditason, sanoo Wilenius.

”Tämä kuitenkin edellyttäisi maatalouspolitiikan kääntämistä. Potentiaali on kuitenkin valtaisa.”

Wilenius muistuttaa että EU:n koko budjetista yli 40 prosenttia menee edelleen maatalouden tukemiseen. Tukea pitäisi hänen mukaansa säätää, niin että maankäyttö saadaan tukemaan ilmastopolitiikkaa.

Suomessa on tehty jonkin verran tutkimusta maaperän hiilisidonnasta. Tulokset ovat olleet hyvin lupaavia.

Myös metsien nielujen suhteen Suomen pitäisi Wileniuksen mukaan ottaa aktiivinen rooli.

”Suomi on metsänhoidossa maailman ykkönen, ja meitä arvostetaan tässä. Lähdetään metsittämään maailmaa ja sitä kautta saadaan hiilidioksidia sitoutettua.”

”Paitsi että tämä olisi hyvä ilmastolle, tämä olisi hyvä myös Suomelle. Saisimme maailmalle asiantuntemusta, josta nyt on suuri kysyntä.”

 

IPCC:n raportti edellyttää nopeita ja suurisuuntaisia toimia, jotta maapallo voidaan pitää elinkelpoisena. Onko tavoitteita mahdollista saavuttaa?

”Teknologia tähän muutoksen on jo olemassa”, sanoo Wilenius.

”Mutta onko meillä poliittista tahtoa, se on suurempi ja tärkeämpi kysymys. Miten valtiot voidaan pakottaa ihmiskunnan kannalta välttämättömiin toimiin maailmanlaajuisesti? Ei riitä että Eurooppa on tässä mukana.”

Wilenius pohtii, että nyt tarvittaisiin YK:n turvallisuusneuvoston tai WTO:n kaltaista uutta globaalia toimielintä, joka rakennettaisiin ilmastokysymyksen ympärille.

Sillä pitäisi olla pakottavaa valtaa maiden ja alueiden ilmastopolitiikkaan. Vain näin maapallon kohtalonkysymys ei olisi yksittäisten hallitusten tai johtajien mielijohteiden armoilla.

Sisältö