Influenssa lähes katosi kartalta: Vielä ei tiedetä, ovatko virukset oppineet kiertämään immuniteettia

Maailmaa kiertää tällä hetkellä kaksi influenssan A-virusta ja kaksi B-virusta.
Tiede 1.9.2021 10:26
Käsien peseminen auttaa välttämään influenssaviruksen tartunnan. © Markku Ulander/Lehtikuva

Influenssalöydökset ovat vähentyneet huimasti koronarajoitusten aikana. Suomen tartuntatautirekisterissä on kaudella 2020–2021 ilmoitettu vain 45 influenssalöydöstä, kun poikkeuksellisen kiivaalla influenssakaudella 2017–2018 löydöksiä oli noin 38 000, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Niina Ikonen.

Influenssa on viruksen aiheuttama ylempien hengitysteiden tulehdus, jonka tyypillisiä oireita ovat korkea kuume, lihaskivut, päänsärky sekä huonovointisuus.

Influenssaan kuolleiden määrä vaihtelee tilastoissa vuosittain paljon. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2000 Suomessa kuoli 155 ihmistä influenssaan, mutta vuonna 2010 vain yhdeksän. Vuonna 2018 kuolleita tilastoitiin 436.

Influenssakauden aktiivinen seurantajakso kestää aina viikolta 40 seuraavan vuoden viikolle 20.

Kaudella 2019–2020 löydöksiä oli noin 12000. Koronarajoitukset tulivat voimaan maaliskuussa 2020. Sitä ennen löydöksiä oltiin raportoitu jo lähes 11000.

”Maailmanlaajuisesti ei influenssaepidemiaa ole viime aikoina raportoitu juuri missään”, Ikonen sanoo.

Influenssaa on havaittu etupäässä Aasian ja Afrikan maissa.

Koronarajoituksia on hieman jo purettu. Influenssalöydösten määriin tämä ei vielä ole juurikaan vaikuttanut, mutta muita hengitystieviruksia on raportoitu enemmän, Ikonen kertoo.

 

Maailmaa kiertää tällä hetkellä kaksi influenssan A-virusta ja kaksi B-virusta. B-virusten aiheuttamat epidemiat ovat keskimäärin lievempiä kuin A-virusten aiheuttamat.

Virusten välillä on käynnissä jatkuva kisa valtasuhteista, ja A-virukset ovat useimmiten valtaviruksia, Ikonen sanoo.

Influenssakaudella 2017–2018 B-viruksia oli poikkeuksellisesti enemmän. Syytä tähän ei tiedetä. Myös A-viruksia todettiin silloin runsaasti. Yleensä influenssakausi alkaa A-epidemialla, silloin se alkoi B-epidemialla.

Kesällä 2021 vähäisissä influenssalöydöksissä on ollut paljon B-viruksia.

Esimerkiksi kahden heinäkuun viikon aikana maailmanlaajuisesti raportoiduista löydöksistä niitä oli noin 64,2 prosenttia.

 

Kausittain maailmaa kiertävät influenssavirukset ovat syntyneet pandemioiden jälkeläisinä.

A-virus H3N2 on vuoden 1968 hongkongilaisviruksen jälkeläinen, mutta aivan sama virus se ei enää ole. Toinen A-virus, H1N1pdmod9, taas on sikainfluenssapandemian jälkeläinen.

B-virusten keskinäisessä kilpailussa Victoria-linja on selvässä johdossa Yamagata-linjaan nähden.

”Vain alle puoli prosenttia on ollut Yamagata-linjaa”, Ikonen kertoo.

Hong Kongin yliopiston epidemologi Ben Cowling ehti jo heinäkuussa The Scientist -lehdessä julistamaan, että korona-aika olisi kohdellut influenssaviruksia niin kaltoin, että Yamagata-linja olisi viimeisen 18 kuukauden aikana kadonnut kokonaan.

Ikonen kuitenkin kertoo, että Kiinasta on raportoitu yksittäisiä Yamagata -löydöksiä.

”Viimeisimmässä raportissa näitä viruksia tosin ei havaittu yhtään.”

 

Nyt influenssavirusten kanssa eletään tiedonpuutteessa. Löydöksiä on maailmanlaajuisesti ollut viimeisen puolentoista vuoden aikana vähän, eikä siitä ole kuvaa, että ovatko influenssavirukset muuntuneet.

”Kun rajoitukset poistetaan, todennäköisesti löydöksiä tulee enemmän. Sitä ei pysty sanomaan, että ovatko tulevat influessavirukset muuntuneet siinä määrin, että ne pystyvät kiertämään joko aiemmin taudin tai rokotusten kautta hankitun immuniteetin”, Ikonen sanoo.

Löydösmäärien vähäisyys vaikeutti tulevan influenssakauden rokotevirusten valintaan. Tulevan kauden rokotteeseen pyritään valitsemaan influenssavirukset, jotka todennäköisesti tulisivat kiertämään seuraavan kauden aikana.