Ilmastopuheista päästävä tekoihin – heti

Karri Kokko
Tiede 4.5.2007 07:56

Ilmastoraporttien isä uskoo talouskasvun hillitsevän lämpenemistä.

Teksti Jukka Ukkola
(SK 17/2007)

”Maapallon ilmaston lämpenemiselle lähivuosikymmeninä vähintään puolella asteella emme voi enää mitään, tehdäänpä mitä tahansa. Kysymys on nyt siitä, voimmeko estää lämpenemisen puolellatoista asteella tai enemmällä”, sanoo brittiläinen professori Martin Parry, eräs maailman johtavista ilmastonmuutoksen tutkijoista.

Parry johti hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tutkijaryhmää, joka julkisti pääsiäisenä raporttinsa toisen osan. Siinä käsiteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja ihmiskunnan sopeutumista niihin. Parry vieraili Suomessa IPCC:n seminaarissa, jossa raportin tuloksia esiteltiin päättäjille ja elinkeinoelämälle.

IPCC on ennustanut ilmaston lämpenevän pahimmillaan jopa 3-4 asteella vuoteen 2050 mennessä. Parry arvioi, että nopeilla toimilla lämpenemistä voidaan hidastaa, mutta ei kokonaan pysäyttää.

”Nyt on päätettävä, millaisen maailman jätämme lapsenlapsillemme, lapsillemme ja jopa itsellemme”, sanoo 65-vuotias professori. Hän kaipaa puheiden tilalle tekoja, ja nopeasti. Kioton sopimuksen toteuttamisesta, eli päästöjen merkittävästä rajoittamisesta, on puhuttu jo aivan tarpeeksi.

Kiireellisimmiksi tehtäviksi Parry määrittelee teknologian ja tiedon levittämisen kehitysmaihin sekä uuden kansainvälisen huipputason sopimuksen päästöjen vähentämisestä koko maailmassa. Hän myöntää, että molemmat tavoitteet ovat vaikeita, mutta luottaa hieman yllättäviin vetureihin: julkiseen mielipiteeseen ja talouskasvuun.

”Ainakin Englannissa yleinen mielipide on tällä hetkellä päättäjien edellä. Ilmastokeskustelu etenee pohjalta ylöspäin”, Parry sanoo.

Hän ei ole tyytyväinen kotimaansa päättäjien painotuksiin, joissa korostuvat enemmän sotilaalliset ja sisäpoliittiset teemat kuin ympäristöasiat. Britanniassa ei tapahtunut edes sellaista herätystä kuin esimerkiksi Suomessa, missä keskustelu ryöpsähti käyntiin, kun täällä osuivat yhtä aikaa poikkeuksellisen lämmin talvi, IPCC:n ilmastoraportin ensimmäinen osa ja vaalitaistelu.

Silti yleinen mielipide johtaa keskustelua myös Britanniassa. Tilanne on sama Yhdysvalloissa, vaikka siellä talvi oli vaihteeksi poikkeuksellisen kylmä.

Leipää vai ilmaa?

Taloudellisen kasvun ja ilmastonmuutoksen yhteensovittaminen on elämän ja kuoleman kysymys lähempänä päiväntasaajaa, kehitysmaissa. Esimerkiksi Intiassa ja Pohjois-Afrikassa aktiivinen ilmastokeskustelu rajoittuu lähinnä sivistyneistöön ja uuteen keskiluokkaan, mutta muilla kysymys on hyvin konkreettisesti toimeentulosta, jokapäiväisestä leivästä.

Martin Parry uskoo, että tähänkin ristiriitaan on löydettävissä ratkaisu. Taloudellinen kasvu on kaikesta huolimatta ehkä varmin tapa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Sen avulla voidaan vähentää ihmisten haavoittuvuutta, parantaa heidän kykyään selvitä muuttuvissa oloissa, lisätä tietoa ja luoda uusia energiamuotoja.

”En ehkä tarkoita kasvua samassa mielessä kuin Maailman kauppajärjestö WTO – tarkoitan oikeudenmukaista maailmaa, jossa voidaan lieventää 400 miljoonan ihmisen nälänhätää.”
Parry korostaa, että IPCC ei ole sananjulistaja eikä politiikantekijä, vaan tiedemiesten yhteisö, jonka tarkoituksena on kerätä ja tarjota tietoa päätösten pohjaksi.

”Kohteinamme ovat kaikki: poliitikot, liikemiehet, etujärjestöt, kansalaisaktivistit ja tavalliset kansalaiset, mutta emme ole viestinnän ammattilaisia emmekä poliitikkoja. IPCC laatii monimutkaisista asioista yksinkertaisia ja ymmärrettäviä raportteja, ei enempää.”

Tutkijoille tuoreimmissa ilmastoraporteissa ei ole ollut kovin suuria yllätyksiä, sillä suunta on ollut näkyvissä jo pitkään. Tosin muutosten nopeus ja voimakkuus ovat osittain ennakoitua rajumpia. Ilmastotieto näyttää edelleen menevän nihkeimmin perille öljy- ja kemianteollisuudessa, mutta muuten Parry sanoo suhtautumisen muuttuneen myös elinkeinoelämässä.

”Vielä puolenkymmentä vuotta sitten yritysjohtajia oli yleensä vaikea saada ymmärtämään ilmastonmuutosta, mutta nyt monet heistä ovat sille hyvin herkkiä. Monissa suuryrityksissä se otetaan huomioon pitkän ja keskipitkän aikavälin ohjelmissa.”

Professori uskoo myös siihen, että kiinnostus liike-elämässä lisääntyy, kun ympäristöteknologiasta on nopeasti tulossa uusi bisneksen muoto, jossa erityisesti Pohjoismaat näyttävät olevan hyvissä asemissa.