Ilmastonmuutos: Hallitus haluaa suomalaisten energiankulutuksen kuriin

Katri Merikallio
Tiede 8.11.2008 11:32

Hallitus haluaa Suomen energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöt laskuun. Tehokkuus ja tuulivoima ovat avainsanoja. Kasvuvara on menossa kokonaan teollisuudelle.Liikennettä Hakamäentien risteyksessä Helsingissä 13. lokakuuta 2008. Vihreät purkaisivat pääkaupunkiseudun ruuhkia perimällä autoilijoilta maksua, joka kannustaa joukkoliikenteen käyttöön.

Liikennettä Hakamäentien risteyksessä Helsingissä 13. lokakuuta 2008. Suomen tavoitteena on leikata tuntuvasti myös liikenteen tulevaisuudessa.

Hallituksen pitkään valmistelema ilmasto- ja energiastrategia on lopulta valmis. Siinä esitellään keinot, joilla Suomi saa hiilidioksidipäästöt alas ja uusiutuvan energian käytön ylös EU:n vaatimille tasoille.

Työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) vakuuttaa, että strategian lähtökohtana on suomalaisten etu.

”Tarkoitus on lisätä energiaomavaraisuutta, edistää energiatehokkuutta ja säästöä, koska nykyisessä ilmastotodellisuudessa se on välttämätöntä.”

”Mutta me varmistamme, että suomalainen kuluttaja ja elinkeinoelämä saavat kohtuuhintaista energiaa kilpailukykyiseen hintaan kaikissa oloissa”, Pekkarinen lupaa.

Suomi käyttää nyt sähköä 90 terawattituntia vuodessa. Energian kokonaiskulutus on 312 TWh.
Hallitus laskee, että sähkönkulutus kasvaa yhä, mutta energiatehokkuuden lisääntyminen pysäyttää sähkön tarpeen kasvun vuoden 2020 paikkeilla 98 terawattituntiin. Sen jälkeen kulutus kääntyisi loivaan laskuun. Tuolloin energian kokonaiskulutus olisi 310 terawattituntia eli vähemmän kuin nykyään.

Todellisuudessa energian kokonaiskulutus on jo kääntynyt laskuun. Tammi-kesäkuussa laskua oli neljä prosenttia. Miksi strategiassa yhä ennustetaan kasvua?

”Suomen teollisuus on jatkossakin energiaintensiivinen. Myös sähkön kulutuksen ennakoidaan kasvavan erilaisten muutosten myötä”, Pekkarinen sanoo.

Yksi näistä muutoksista voi olla sähköauton yleistyminen.

Strategia lähtee siitä, että kasvava energiatehokkuus pitää kotitalouksien ja palvelujen energiankäytön nykyisellä tasolla. Kasvuvara on menossa kokonaan teollisuudelle.

Tuplasti
uusiutuvia

Suomen pitää vähentää CO2-päästöjä 16 prosenttia päästökaupan ulkopuolisilla alueilla. Niihin kuuluvat muun muassa liikenne, rakentaminen, asuminen ja maatalous.

”Taakka jaetaan kullekin alueelle keskimäärin tasaisesti”, Pekkarinen sanoo.

Liikenteen päästöjä aiotaan leikata nykyisestä 13 miljoonasta CO2-tonnista 10-11:een tonniin. Autoverouudistuksen myötä tänä vuonna hankittujen uusien autojen päästöt ovat jo kahdeksan prosenttia pienemmät kuin viime vuonna. Myös tienkäyttömaksuja harkitaan.

Uusiutuvaa energiaa Suomi tarvitsee vuoteen 2020 mennessä 30 TWh eli lähes tuplasti lisää nykyisestä. Pekkarinen arvioi, että yli puolet siitä on biopohjaista energiaa, viidesosa tuulivoimaa, loppu muista lähteistä.

Tuulienergiaa halutaan 20-kertainen määrä nykyiseen verrattuna. Käytännössä se tarkoittaisi noin tuhatta uutta tuulimyllyä.

Tuulivoima ja biokaasu saavat 2010 tuekseen syöttötariffin, jonka tarkasta rakenteesta päätetään ensi keväänä.

Syöttötariffi tarkoittaa sitä, että sähkön tuottaja saa sähköstä tietyn takuuhinnan. Tuulivoimaa tuetaan syöttötariffilla useimmissa muissa EU-maissa. Suomessa syöttötariffilla on tähän asti tuettu ainoastaan turvetta. Sen käyttöä tariffi onkin lisännyt tuntuvasti.

Kollaja
kaatui

Uutta vesivoimaa ei strategia lupaa. Paperista ei löydy mainintaa sen enempää Vuotoksesta kuin Kollajastakaan, joten näillä näkymin Iijoen vedet saavat virrata entisellään.

Ydinvoimaan strategiassa ei juuri oteta kantaa. Paperi antaa mahdollisuuden rakentaa lisää tai olla rakentamatta.

Valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen pitää strategiaa historiallisena, koska energiankulutuksen arvioidaan vähenevän. Kaikkien etu on, että selonteossa katsotaan riittävän kauas tulevaisuuteen, Tynkkynen arvioi.

Tynkkysen mielestä strategia antaa hyvän pohjan jatkaa työn alla olevaa tulevaisuusselontekoa vuodesta 2020 eteenpäin.

”Kun energiankulutuksen kääntäminen laskuun on hyväksytty viralliseksi tavoitteeksi, sitä on helpompi lähteä edistämään”, Tynkkynen arvioi.

Ilmasto- ja energiastrategia tulee eduskunnan käsittelyyn keskiviikkona.

Teksti
Katri Merikallio

Kuva
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Puheenaihe
Mitä olet tehnyt ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi?

Lisää aiheesta
Suomen Kuvaleden Muuttuva ilmasto -sarjan jutut (pdf)
Pasi Hurri: Energiayhtiöt eivät ole kiinnostuneita energiansäästöstä (SK netti 22.9.2008)
YK:n asiantuntija: Lihansyönti kiihdyttää ilmastonmuutosta (SK netti 7.9.2008)
Kupillinen kahvia kuluttaa 140 litraa vettä: millainen vesijalanjälki syntyy sinun | aamiaisestasi? (SK netti 21.8.2008)
WWF innostui sähköautoista (SK netti 4.8.2008)
Jorma Ollilan ilmastoteesit (SK netti 2.5.2008)
Pääministeri Vanhanen: Uusi energiatalous on Suomelle mahdollisuus (SK netti 29.2.2008)
Ilmastonmuutos – yhteinen asiamme (SK netti 30.8.2007)
Hyvästi jää (SK netti 1.11.2007)
Hiilidioksidipäästöt kasvavat ennätysvauhtia (SK netti 1.11.2007)
Nobelin rauhanpalkinto Al Gorelle – lue Goren haastattelu (SK 35/2006)
Halpatarjous ilmastonmuutokseen (SK netti 10.5.2007)