Ihmisen huono haisti on pelkkä myytti – Aistimme jotkin hajut jopa paremmin kuin koira

Hajukäämimme onkin pieni vain suhteellisesti.
Tiede 11.5.2017 21:00

© MIKKO STIG / Lehtikuva

Mikä näistä nisäkkäistä haistaa parhaiten: a) koira, b) hiiri, c) ihminen?

Jos vastasit c, et ole väärässä – ainakaan, jos kyse on banaanin sisältämästä amyyliasetaatista tai yhdisteestä, joka aiheuttaa veren metallisen ominaishajun, testit osoittavat.

Ihmisen kehnosti hajuja tunnistava nenä on pelkkä myytti, raportoi neurotieteilijä John McGann Rutgersin yliopistosta Science-lehdessä.

McGann jäljitti, mistä laajalle levinnyt harhaluulo huonosta hajuaististamme on peräisin.

Tutkimuksista ja historiallisista kirjoituksista kävi ilmi, että uskomus juontaa 1800-luvun loppuun. Tuolloin kuuluisa anatomian tutkijan Paul Broca havainnoi, että ihmisen hajukäämi on suhteellisesti pienempi kuin muilla nisäkkäillä.

Monen mutkan kautta tästä virhepääteltiin, että ihmisen kyky haistaa on surkea, McGann kertoo katsausartikkelissaan.

 

Vaikka ihmisen hajukäämi onkin suhteellisesti pieni – vain 0,01 prosenttia aivojemme koosta verrattuna esimerkiksi hiiren kahteen prosenttiin – se on kuitenkin absoluuttisesti suuri, paljon isompi kuin esimerkiksi rotalla ja hiirellä.

”Vaikka tilavuudessa on eroja, ei ole juurikaan näyttöä, että isompi hajukäämi ennustaa herkempää haistamista, käsiteltiin asiaa sitten absoluuttisin tai suhteellisin termein”, McGann kirjoittaa.

Sitä paitsi nisäkkäiden hajukäämeissä on koosta riippumatta suurin piirtein yhtä paljon hermosoluja, hän lisää.

”Pystymme niin ikään seuraamaan hajujälkiä.”

Vastoin yleistä luuloa ihmisen hajuaisti on kokeellisten tutkimusten mukaan erinomainen. Jotkin yhdisteet erotamme jopa paremmin kuin superhaistajina tunnetut koira, rotta tai hiiri.

”Voimme havaita ja eritellä hämmästyttävän laajan kirjon hajuja. Tietyille hajuille olemme herkempiä kuin jyrsijät ja koirat. Pystymme niin ikään seuraamaan hajujälkiä”, McGann luettelee Rutgersin yliopiston tiedotteessa.

”Ihminen pystyy haistamaan käytännössä kaikki atomia tai kahta suuremmat kemikaalit. Äskettäin laskettiin, että kykenisimme erottamaan yli biljoona mahdollista yhdistettä”, hän täsmentää Sciencessa.

Aika paljon enemmän, kuin 10 000 hajun erottelukyky, johon Wikipediakin vielä näyttää uskovan.

 

Haistaminen vaikuttaa McGannin mukaan myös vahvasti ihmisen käyttäytymiseen. Hajut voivat esimerkiksi herättää meissä tiettyjä muistoja ja tunteita, aktivoida autonomisen hermoston ja vetää meitä joko puoleensa tai saada karttamaan jotakin asiaa tai ihmistä.

”Hajujärjestelmä on olennainen osa ihmisten välistä viestintää”, McGann kiteyttää.