Juokseva mutantti

Geenimutaatio voi selittää ihmisen ilmiömäisen kyvyn juosta pitkiä matkoja.

tiede
Teksti
Lassi Lapintie
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Monilla fyysisillä mittareilla ihminen on rääpäle useimpien eläinten rinnalla. Emme ole läheskään yhtä vahvoja kuin gorillat tai edes simpanssit, ja hajuaistimme on olematon. Meillä ei edes ole raateluun sopivia leukaperiä tai kynsiä.

On kuitenkin yksi fyysisen suorituskyvyn mittapuu, joka nostaa ihmisen luomakunnan kruunuksi – kestävyysjuoksu. Vaikka monet eläimet pinkovat meitä nopeammin lyhyellä matkalla, harva vetää vertoja ihmisen kestävyydelle useiden kilometrien matkoilla.

Uuden tutkimuksen mukaan ihmisen juoksukyky liittyy ainakin osittain CMAH-nimiseen geeniin, jonka ihmisen kantamuodot menettivät mutaation seurauksena 2–3 miljoonaa vuotta sitten.

Kalifornian yliopiston tutkijat testasivat tämän geenin puuttumisen vaikutuksia hiirillä, joilta sama geeni oli manipuloitu puuttumaan. Tutkijat havaitsivat, että puuttuvan geenin hiiret olivat kestävämpiä juoksumatoilla kuin vertailuhiiret, joilla kyseinen geeni yhä oli.