Huoli ilmastonmuutoksesta ei hillitse, lentoliikenne jatkaa kasvuaan – Ruotsi ottaa käyttöön lentoveron

Lentoliikenteen arvioidaan kasvavan 3,7 prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2035 tehtäisiin yli seitsemän miljardia lentomatkaa.
Tiede 22.2.2018 20:50

Matkustajalentokoneita Heathrown lentokentällä Lontoossa. © ALASTAIR GRANT / AP / LEHTIKUVA

Ruotsi ottaa huhtikuun 2018 alusta alkaen käyttöön lentoveron. Matkustajat maksavat kotimaan lennoilta 60 kruunun, eli noin kuuden euron, veron. Pitkien ulkomaanlentojen osalta vero voi olla jopa 400 kruunua.

Veroa on ajanut Ruotsin hallituksessa oleva ympäristöpuolue. Perusteena on se, että lentoliikenne aiheuttaa merkittävän osan liikenteen ilmastopäästöistä.

Oppositiossa istuva porvariallianssi on kritisoinut lentoveroa. Sen mukaan vero kirpaisee esimerkiksi lapsiperheiden kukkarossa.

Myös Suomessa vihreät ovat kannattaneet lentoveroa keinona lentoliikenteen päästöjen hillitsemiseksi.

Toistaiseksi vero on kuitenkin jäänyt vain puheiden tasolle, vaikka Suomella on kunnianhimoinen tavoite nousta ilmasto- ja energiapolitiikan mallimaaksi. Vuonna 2017 hallitus linjasi, että Suomesta tulisi hiilineutraali yhteiskunta viimeistään vuonna 2045.

Sopisiko lentovero myös suomalaiseen ilmastopolitiikkaan?

Liikenne- ja viestintäministeriön hallitussihteeri Janne Mänttäri ymmärtää huolen ilmastosta. Hänestä lentoliikenteen päästöihin pitäisi kuitenkin puuttua kansainvälisillä sopimuksilla tai vähintään alueellisilla toimilla, kuten EU-tasolla päästökauppaan (ETS) liittyvillä ratkaisuilla.

”Yleisesti ottaen lentoliikenteen päästöistä ja vähennyskeinoista olisi hyvä päättää Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n piirissä. Kansallisten päätösten tilkkutäkki on omiaan vääristämään kilpailua ja saattamaan yhtiöt eriarvoiseen asemaan.”

”Toki on todettava, että kaikkien sektoreiden on pystyttävä uskottaviin päästövähennyksiin ja lentoliikenteen ennakoidut kasvumäärät ovat niin huolestuttavia, että ruuvin on jatkuvasti kiristyttävä.”

 

Maailmassa tehdään vuosittain lähes neljä miljardia lentomatkaa. Vuonna 1970 määrä oli hieman yli 300 miljoonaa.

Kasvun ennustetaan jatkuvan. Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA on arvioinut, että vuonna 2035 tehdään yli seitsemän miljardia kaupallista lentomatkaa. Vuotuiseksi kasvuksi arvioidaan 3,7 prosenttia.

Myös Suomessa trendi on sama.

Suomalaisilla lentoasemilla oli Finavian tietojen mukaan vuonna 2017 lähes 23 miljoonaa matkustajaa. Määrä on kasvanut  kahdessakymmenessä vuodessa kymmenellä miljoonalla matkustajalla.

Finnairillakin näyttää pyyhkivän hyvin.

Yhtiö kuljetti vuoden 2018 tammikuussa 965 700 matkustajaa, mikä on 15,6 prosenttia enemmän kuin vuoden 2017 vastaavalla jaksolla. Aasian liikenteen matkustajamäärät kasvoivat yli 20 prosenttia. Lappiin suunnatut lisälennot kasvattivat kotimaanmatkoja.

Tilastokeskuksen tilastot vuodelta 2016 paljastavat, minkälaiseen matkustamiseen suomalaiset käyttävät lentoliikennettä.

Suomea on sanottu meren takaisen sijaintinsa takia saareksi. Tämä näkyy siinä, että kun ulkomaille lähdetään, kulkuvälineeksi valitaan lentokone.

Ulkomaille suuntautuvista vapaa-ajanmatkoista 59 prosenttia tehtiin lentokoneella, työmatkoista 79 prosenttia. Viroon tosin mennään melkein aina laivalla, samoin Ruotsiin suunnatuista vapaa-ajanmatkoista 74 prosenttia tehtiin laivalla.

Kotimaan vapaa-ajanmatkoista taas vain prosentti tehdään lentokoneella, työmatkoista kymmenen prosenttia.

Vuonna 2016 suomalaiset matkustivat kaikki matkustusvälineet mukaan lukien noin 40 miljoonaa kertaa. Kaikista matkoista 15 prosenttia tehtiin lentokoneella, eli lentomatkoja kertyi 5,8 miljoonaa kappaletta.

Kymmenessä vuodessa suomalaisten lentomatkustamisen määrä on lähes kaksinkertaistunut. Vuonna 2006 kaikista matkoista vain 10 prosenttia tehtiin lentokoneella.

”Lentoliikenteellä on hiilidioksidipäästöjen lisäksi kaksi muuta ilmastovaikutusta.”

Lentokoneissa kuljetetaan matkustajien ja heidän matkatavaroidensa lisäksi rahtia. Kymmenesosa lentobisneksen liikevaihdosta tulee rahdin kuljettamisesta. Vuonna 2017 lentorahdin määrä kasvoi noin yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Yksi selittävä syy oli maailmantalouden vahvistuminen.

Myös Suomessa tavara liikkuu yhä useammin lentokoneella. Vuosituhannen vaihteessa Suomen lentoasemien kautta kulki noin 100 000 tonnia rahtia, vuonna 2017 määrä oli kaksi kertaa suurempi.

Kansainvälisen ilmakuljetusliiton IATA:n mukaan lentokoneet kuljettivat 52 miljoonaa tonnia tavaraa vuonna 2016.

Vuoden aikana kuljetetun rahdin arvo oli 6,8 biljoonaa dollaria (biljoona on tuhat miljardia). Se tarkoittaa, että joka päivä kuljetettiin keskimäärin 18,6 miljardin dollarin arvosta tavaraa.

IATA:n mukaan vuonna 2016 lentoteitse kuljetettiin joka päivä muun muassa 1,1 miljoonaa älypuhelinta, 898 miljoonaa kirjettä, 200 ravihevosta ja 80 000 tulppaania.

Tuotteiden arvo oli 35 prosenttia maailmankaupasta, vaikka painonsa puolesta ne vastasivat vain paria prosenttia kaupasta. Tämä johtuu siitä, että lentokoneissa kuljetetaan pääasiassa arvokasta rahtia.

Maiden rajat ylittävä verkkokauppa kasvaa nopeasti ja lisää kysyntää lentokuljetuksille. Verkkokauppojen suosituimmat tuotteet ovat vaatteet, kengät ja kuluttajaelektroniikka. Niistä osa kuljetetaan lentoteitse.

Nettiostoksista noin kolmannes tehdään kiinalaisista verkkokaupoista.

 

Kansainvälisen ilmakuljetusliitto IATA:n mukaan lentoliikenne aiheuttaa vain noin kaksi prosenttia kaikista ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä.

Luku on sinänssä totta, mutta lentoliikenteen ilmastoa lämmittävä vaikutus on kaksi tai kolme kertaa suurempi kuin sen suorat hiilidioksidipäästöt.

”Lentoliikenteellä on hiilidioksidipäästöjen lisäksi kaksi muuta ilmastovaikutusta”, sanoo Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen.

Nämä ovat lentokoneiden jättövanat ja pakokaasujen typpioksidit.

Jättövanat ovat korkealla lentävien lentokoneiden taivaalle jättämiä valkoisia viiruja. Ne syntyvät, kun lentokoneen moottorin palamisprosessissa syntyy vesihöyryä ja pienhiukkasia. Vesihöyry tiivistyy jääkiteiksi pienhiukkasten ympärille. Ilmiö muistuttaa pilvien syntymistä.

Jättövanoja syntyy tyypillisimmin 8–12 kilometrin korkeudessa. Kun ympäröivän ilman suhteellinen kosteus on riittävän korkea ja tuuli liikuttelee jättövanoja, niistä tulee cirrus- eli untuvapilviä.

Vesihöyry ja jääkiteet kuulostavat harmittomalta, mutta korkealle ilmakehään muodostuneet untuvapilvet lämmittävät ilmastoa.

Ilmastoa lämmittävät myös lentokoneiden pakokaasujen typpioksidit. Ilmakehän kemiallisissa reaktioissa niistä syntyy otsonia, jolla on ilmastoa lämmittävä vaikutus.

 

Mitä lentoliikenteen ilmastopäästöille on tehtävissä – olisiko tekniikasta apua?

”Yksi keino on parantaa moottorien tehokkuutta, jolloin ne käyttävät vähemmän polttoainetta”, professori Laaksonen sanoo.

”Toisaalta jos lentoliikenne kasvaa tulevaisuudessa niin paljon kuin on arvioitu, siitä ei ole hyötyä.”

Energiatehokkuuden parantamiseksi on myös jo tehty paljon. Nykyiset lentokoneet kuluttavat matkustajaa kohden lähes puolet vähemmän polttoainetta kuin niiden edeltäjät 1970-luvulla.

Saavutettu hyöty jää kuitenkin rajalliseksi, sillä samaan aikaan lentoliikenteen määrä on lähes kymmenkertaistunut.

Toinen ratkaisu voisi olla siirtyminen biopolttoaineisiin. Niiden on ajateltu parantavan tilannetta, koska ne aiheuttavat vähemmän pienhiukkasia kuin nykyisin käytössä oleva fossiilinen kerosiini.

Jos polttoaineesta muodostuisi vähemmän pienhiukkasia, jättövanojen aiheuttama lämmitysvaikutus pienenisi.

”Mutta uudessa tutkimuksessa on paljastunut, että biopolttoaineet tuottavat vastaavasti enemmän vesihöyryä. Se kompensoi pienhiukkasten vähenemisen, eli ehkä ei olekaan odotettavissa, että biopolttoaine auttaisi tilannetta.”

Kolmas ratkaisu olisi vähentää typen oksideja koneiden pakokaasuissa. Se on teknisesti mahdollista.

”Mutta ei helppoa. Myös autonvalmistaja Volkswagen joutui turvautumaan huijaukseen ja väittämään, että päästöjä olisi saatu alas, kun ei ollut oikeasti onnistunut siinä”, Laaksonen toteaa.

Entä voisivatko sähkökäyttöiset lentokoneet ratkaista päästöongelmat?

”On vaikea kuvitella, että lentoliikennettä voitaisiin hoitaa sähköllä. Kyllä siellä on pakko polttaa joko fossiilista tai biopolttoainetta.”

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.