Hölynpölyn epidemia

Koronaviruspandemiaan liittyvä väärän tiedon jakaminen on tappanut ihmisiä.

Tiede 21.08.2020 06:00
Lassi Lapintie
Koronavirukselle annetaan puhuttaessa tai kirjoitettaessa usein inhimillisiä piirteitä.
Koronavirukselle annetaan puhuttaessa tai kirjoitettaessa usein inhimillisiä piirteitä. © GUALTIERO BOFFI/PANTHERMEDIA/MVPHOTOS

Koronaviruksen suuri haaste oli se, että uudesta viruksesta tiedettiin pandemian alussa varsin vähän.

Tätä aukkoa tietämyksessä kiirehtivät täyttämään huhut, salaliittoteoriat ja muunlainen hölynpöly. Tätä ”infodemiaa” on nyt tutkittu tarkastelemalla 87 eri maassa 25 eri kielellä levitettyjä väitteitä.

American Journal of Tropical Medicine and Hygiene -tiedejulkaisussa ilmestyneessä artikkelissa kuvatuista yli 2 200 väitteestä neljä viidesosaa todettiin perättömiksi.

Verkossa leviävät väitteet koskivat muun muassa viruksen leviämistapoja, hoitokeinoja sekä taudin alkuperää.

Levitetyt väitteet jaettiin kolmeen ryhmään: huhuihin, salaliittoteorioihin sekä stigmatisoiviin väitteisiin, joilla leimattiin esimerkiksi aasialaisia ihmisryhmänä taudin levittämisestä.

Sisältö