Sairaaksi avaruudesta

Ihmisen lähettämisessä Marsiin on monia lääketieteellisiä haasteita.

Tiede 09.08.2019 06:00
Lassi Lapintie
Mars Pathfinder -luotain lähetti 1990-luvulla kuvia planeetan pinnalta.
Mars Pathfinder -luotain lähetti 1990-luvulla kuvia planeetan pinnalta. © NASA / JPL

Ihmisen lähettäminen Marsiin on vanha haave, joka näyttää lähestyvän todellisuutta lähivuosikymmeninä.

Nasan suunnitelmissa on lähettää miehitetty lento Marsiin 2030-luvulla.

Yhtenä ongelmana on ihmiskehon hauraus. Metsissä ja savanneilla evoluution muovaama kädellisen keho ei sovellu avaruuteen tai vieraan planeetan olosuhteisiin.

 

Yksi suurista ongelmista on planeettojen välisessä avaruudessa sinkoileva kosminen säteily, jolta planeettamme magneettikenttä meitä suojelee.

Haasteena on suojata astronauttien alukset Marsin pinnalla, koska punaisella planeetalla ei ole suojaavaa magneettikenttää.

Suojista huolimatta astronauttien odotetaan altistuvan suuremmalle määrälle säteilyä kuin Maan kiertoradalla.

 

Tutkiakseen säteilyn vaikutuksia aivoihin amerikkalaisyliopistojen tutkijat altistivat hiiriä jatkuvalle määrälle heikkoa säteilyä puolen vuoden ajan. Säteilyn vaikutuksia hiirten käyttäytymiseen seurattiin erilaisissa käyttäytymiskokeissa.

Säteilyjakson jälkeen osa hiiristä nukutettiin, niiden kaulat katkaistiin ja aivot leikattiin auki, jotta tutkijat pääsivät näkemään säteilyn pitkäaikaiset vaikutukset.

Säteilyannoksilla oli selvä vaikutus signaalien välittymiseen solujen välillä aivoissa, mistä seurasi ongelmia eläinten oppimisessa ja muistissa. Myös ahdistusoireilu lisääntyi.

 

Pitkäaikaisen avaruusmatkan terveysvaikutuksia tutkittiin vuoden ajan ISS-asemalla olleen Scott Kellyn ja tämän Maan päällä olleen kaksoisveljen avulla.

Tutkijat havaitsivat muutoksia Kellyn geenien ilmaisussa, mutta toistaiseksi ei ole selvää, mitä vaikutuksia asialla on hänen terveyteensä pitkällä aikavälillä.

Hiirten säteilytutkimuksesta raportoitiin eNeuro-tiedejulkaisussa.

Avainsanat
Sisältö