Euroopassa köyhiä on 73 miljoonaa

tiede
Teksti
SKnetin toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
kerjäläinen roomassa

Vähiten köyhiä on Pohjoismaissa, eniten Baltiassa ja Välimeren rannoilla.
Kerjäläisiä näkyy katukuvassa useimmissa Euroopan suurissa kaupungeissa, myös Roomassa.

Euroopan köyhien määrää laskettiin äskettäin laajassa tutkimuksessa, jonka teki Euroopan sosiaalisen hyvinvointipolitiikan ja tutkimuksen keskus unionin sosiaalitilastotietokannan pohjalta.

Tutkimukseen kerättiin tietoja 24 EU-jäsenmaan lisäksi Norjasta ja Islannista (ennen talouskriisiä, vuodelta 2006). Otoksena oli kaikkiaan yli puolen miljoonan ihmisen tulot, noin 10 000-30 000 kustakin maasta.

Kun köyhyyden rajaksi määriteltiin alle 60 prosenttia maan keskiansioista ja sovitettiin vertailukelpoisuuden vuoksi kunkin maan keskimääräiseen ostovoimaan, köyhien osuus väestöstä vaihteli 10 ja 23 prosentin välillä. Vähiten heitä on Pohjoismaissa sekä Hollannissa, T ekissä, Itävallassa, Slovakiassa ja Sloveniassa, eniten Baltian ja Välimeren maissa sekä Puolassa ja Brittein saarilla.

Väkimäärällä mitaten eniten vähätuloisia on suurissa jäsenmaissa, Italiassa, Britanniassa, Saksassa, Espanjassa, Ranskassa ja Puolassa. Niissä kaikissa asuu köyhiä enemmän kuin Suomessa on asukkaita, yhteensä kaksi kolmasosaa EU:n köyhälistöstä. Saksassa ja Ranskassa pienituloisten suhteellinen osuus on kuitenkin EU:n keskiarvoa pienempi.

Yleisasetelma ei juuri muuttunut, kun vertailun vuoksi köyhyyden rajaksi asetettiin 50 tai 70 prosenttia keskiansioista. Kuitenkin Suomen ja Irlannin sijoitus parani, jos rajana oli 50 prosenttia ja heikkeni 70 prosentissa. Tämä osoittaa sitä, että näissä maissa on muita enemmän keskituloisia, jolloin köyhiä on sitä vähemmän mitä kauempana keskitulosta ollaan.

Viisi euroa
päivässä

Paljon suurempia eroja kansakuntien välillä löytyi silloin, kun mitattiin absoluuttista köyhyyttä, eli sitä, kuinka suurella osalla väestöstä ostovoimaa on vain viisi tai kymmenen euroa päivässä.

Viidellä eurolla kituuttavia on suurimmassa osassa maista vain pieni joukko, nollasta kolmeen prosenttia väestöstä. Vain Virossa, Puolassa, Liettuassa ja Latviassa näiden tosiköyhien määrä oli yli kolme prosenttia.

Kymmenen euron köyhien jakautuma oli pitkälle samansuuntainen, mutta vaihteluväli huomattavasti suurempi. Heitä oli Luxemburgissa, Kyproksella, Irlannissa ja Suomessa alle prosentti, ja yli puolessa maista korkeintaan pari prosenttia, mutta Unkarissa yli 10 prosenttia, Virossa 17, Latviassa 28 ja Liettuassa peräti 32 prosenttia. Euroopassa on yhtä luxemburgilaista rutiköyhää kohden 125 liettualaista rutiköyhää.

Muuhun maailmaan verrattuna nämäkin luvut ovat toki “siedettäviä”, sillä maailmanlaajuisissa tilastoissa absoluuttisen köyhyyden rajana käytetään yleensä yhtä dollaria (noin 0,75 euroa) päivässä.

Eurooppalaistutkimuksessa raja vedettiin viiteen euroon, jonka ei katsota riittävän normaaliin osallistumiseen yhteiskunnan elämään.
Tutkijat kuitenkin huomauttavat, ettei absoluuttista köyhyyttä mitattaessa ole voitu ottaa huomioon useita todelliseen elintasoon vaikuttavia seikkoja, kuten itse viljellyn ruoan käyttöä, kaikkia julkisia ilmaispalveluita, asumiskustannusten eroja, harmaata taloutta ja mahdollisia tilastointieroja.

Tietoja alueellista tuloeroista oli käytettävissä vain 11 maasta. Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa köyhimmillä alueilla oli köyhiä kolme neljä kertaa enemmän kuin rikkaimmilla. Sen sijaan Itävallassa, Ranskassa, Saksassa ja Suomessa alueellinen köyhyys vaihteli vain hyvin vähän. Tämän tutkijat katsovat osoittavan tulonsiirtojärjestelmän ja aluepolitiikan onnistumista.

Lapset
riskiryhmä

Ikäryhmittäin todennäköisimpiä köyhiä ovat lapset ja vanhukset, joskaan eivät kaikkialla. Esimerkiksi Saksassa köyhyysriski näyttää olevan jokseenkin sama iästä riippumatta. Suhteellisen köyhyysrajan alapuolella on lapsia eniten (25-26 prosenttia) Puolassa, Latviassa, Espanjassa, Unkarissa, Italiassa, Liettuassa ja Britanniassa. Suomessa, Norjassa ja Tanskassa heitä on vähiten (9-10 prosenttia), minkä tutkijat tulkitsevat merkitsevän lapsiperheiden hyvää sosiaaliturvaa.

Yli 65-vuotiaiden alttius köyhyyteen on lapsiakin suurempi, Kyproksella peräti 52 prosenttia ja useissa muissakin maissa 30 prosentin tietämissä, Suomessakin yli 20 prosenttia. Sen sijaan T ekin tasavallassa ja Hollannissa he voivat hyvin: yli 65-vuotiaista on köyhiä vain kuusi prosenttia. Myös Slovakiassa, Luxemburgissa, Unkarissa ja Puolassa heitä on köyhien joukossa väestöosuuttaan vähemmän.

Tutkimuksessa on selvitelty köyhyysriskejä myös useiden muiden mittareiden, muun muassa perhekoon ja työllisyyden, perusteella.

Teksti
Jukka Ukkola
SK 9/2009 (ilm. 27.2.2009)
Kuva
Sixten Johansson / Lehtikuva