6–5–4–3–2–1–

avaruus

Varauksia turistilennoille avaruuteen tehtiin jo vuosia ennen kuin ihminen laskeutui Kuuhun 50 vuotta sitten. Ensilento on yhä tekemättä.

Teksti
Markus Hotakainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Gerhard Pistor, itävaltalainen toimittaja, asteli vuonna 1964 Wienissä matkatoimistoon ja ilmoitti haluavansa Kuuhun. Valmiita pakettimatkoja ei sattunut löytymään, joten virkailija välitti pyynnön Pan American World Airwaysille.

Juan Trippe, lentoyhtiön perustaja ja pitkäaikainen toimitusjohtaja, näki hullulta kuulostavassa tiedustelussa markkinointivaltin: Pan Am laajentaisi toimintansa avaruuteen.

Tuskin Trippe tosissaan uskoi, että klassisella maapallologolla varustetut alukset jonain päivänä irtautuisivat Maan vetovoiman kahleista, mutta riitti, että potentiaaliset asiakkaat uskoivat.

Kun Neil Armstrong otti heinäkuussa 1969 pienen askeleensa Kuun pinnalle, jonotuslistalla ja ”First Moon Flights” -klubin jäsenluettelossa oli jo 25 000 nimeä. Siinä vaiheessa Pan Amilla ennustettiin – tai niin ainakin varausta tekeville kerrottiin – että ensimmäiset lennot tehtäisiin vuoden 2000 tietämillä. Matkalipun hinnaksi arvioitiin hieman alle 30 000 dollaria.

Vuoteen 1972 jatkuneiden kuulentojen myötä innostus kasvoi entisestään. Apollo-ohjelman kallistuessa kohti loppuaan matkavarauksia oli jo lähes 100 000. Klubin ja koko lentoyhtiön taru päättyi kuitenkin vuonna 1991 Pan Amin konkurssiin.

Avaruuslennot jäivät tekemättä – paitsi valkokankaalla. Stanley Kubrickin tieteiselokuvassa 2001: Avaruusseikkailu Pan Am hoitaa reittiliikennettä Avaruusasema V:lle sulavalinjaisella Orion III -avaruuslentokoneella.

Optimistisimpien mukaan turistien ensilento on tänä vuonna.

Avaruuteen halajavat turistit ovat edelleen odottavalla kannalla. Yksi heistä on brittitähtitieteilijä Nigel Henbest, joka osti lipun avaruuslennolle vuonna 2009.

Henbestin nimi ei ollut aikoinaan Pan Amin varauslistalla.

”Silloin ajattelin, että kaupalliset avaruuslennot ovat niin kaukaista tulevaisuutta, etten ottanut ajatusta vakavasti”, Henbest kertoo puhelimessa.

Pan Amin ja sen vanavedessä Trans World Airlinesin kiinnostus avaruuslentoja kohtaan oli kuitenkin enteellistä. Vaikka varsinaiset miehitetyt avaruuslennot ovat edelleen valtiollisten organisaatioiden käsissä, avaruusturismi on yksityistä bisnestä.

Optimistisimpien arvioiden mukaan ensilento on tänä vuonna. Henbest laskeskelee, että hänen vuoronsa olisi parin vuoden kuluttua.

”Olen listalla sijalla 245. Kun kerralla mukaan mahtuu kuusi matkustajaa, minun lentoni numero olisi noin 41. Kaikki riippuu siitä, kuinka nopeasti alus saadaan valmisteltua seuraavaa lentoa varten.”

Avaruusturismin aloittavilla lennoilla palataan oikeastaan juurille, avaruuden valloituksen alkuvaiheisiin. Ne eivät suuntaudu Maata kiertävälle radalle, ainoastaan aavistuksen avaruuden rajan tuolle puolen. Erotuksena aiempaan on, että alukset eivät enää ole kertakäyttöisiä.

Avaruuden raja on käytännössä ilmaan piirretty viiva, mutta yleisesti se vedetään sataan kilometriin. Mielivaltaiselta vaikuttavalla korkeudella on fysikaalinen tausta.

Aerodynamiikkaa tutkinut Theodore von Kármán laski 1950-luvulla, että sadan kilometrin korkeudella lentokoneen olisi päihitettävä nopeudessa Maata kiertävä satelliitti, jotta sen siivet saisivat aikaan riittävästi nostetta.

Toukokuussa 1961 Alan Shepard, Yhdysvaltojen ensimmäinen astronautti, teki avaruushypyn ja käväisi pikkuruisessa Mercury-kapselissa hieman alle 200 kilometrin korkeudessa. Neuvostoliiton Juri Gagarin oli kiertänyt maapallon jo saman vuoden huhtikuussa.

Tulevat turistilennot tulevat olemaan vastaavanlaisia loikkia kuin Shepardin ensilento. Alus kohoaa hieman yli sadan kilometrin korkeuteen, on muutaman minuutin vapaassa pudotuksessa, jolloin kyytiläiset leijuvat matkustamossa painottomina, ja palaa sitten takaisin maanpinnalle.

Blue Originin New Shepard. Kantoraketti laskeutuu lentonsa jälkeen takaisin maanpinnalle ja on huollon jälkeen valmis uuteen lentoon.
Blue Originin New Shepard. Kantoraketti laskeutuu lentonsa jälkeen takaisin maanpinnalle ja on huollon jälkeen valmis uuteen lentoon. © Blue Origin

Virgin Galactic ja Blue Origin, alan kovimmat kilpailijat, ovat liikkeellä erilaisin tekniikoin.

Richard Bransonin vuonna 2004 perustama Virgin Galactic lähti puhtaalta pöydältä. Kantoraketin kehittäminen on kallista, joten se pyyhittiin listalta heti kättelyssä. Erikoisrakenteinen suihkukone veisi varsinaisen avaruusaluksen yläilmoihin, missä se käynnistäisi rakettimoottorinsa ja kipuaisi avaruuden rajan yläpuolelle.

Konseptia testattiin Ansari X-Prize -kilpailussa vuonna 2004. Voittoon vaadittiin kaksi onnistunutta lentoa yli sadan kilometrin korkeuteen samalla aluksella kahden viikon sisällä. Voiton vei pikkuruinen SpaceShipOne, jonka nosti lähtökorkeuteen White Knight -suihkukone.

Palkintosumma oli 10 miljoonaa dollaria, mutta tappiota tuli railakkaasti, sillä projekti maksoi 25 miljoonaa dollaria – mikä hankkeen maksaneelle Microsoft-miljardööri Paul Allenille oli tietysti pikkuraha.

Kilpailun jälkeen avaruusaluksen kokoa skaalattiin ylöspäin: SpaceShipTwo on pienen liikennelentokoneen kokoinen. Miehistön jäseniä on kaksi ja matkustajia mahtuu mukaan kuusi.

SpaceShipTwo on erikoinen yhdistelmä rakettia ja lentokonetta. Siinä on taittuvat siivet, jotka ovat ylös noustessa ja maahan laskeuduttaessa ”liitoasennossa”, alaspäin lähdettäessä siivet käännetään runkoon nähden ylöspäin. SpaceShipTwo putoaa niiden vakauttamana kuin sulkapallo.

Blue Origin on Amazon-verkkokaupalla rikastuneen Jeff Bezosin jo vuonna 2000 perustama yritys. Se pohjaa toimintansa perinteiseen kantorakettiin, joka on päivitetty tälle vuosituhannelle.

New Shepard laskeutuu lentonsa jälkeen takaisin maanpinnalle ja kohoaa huollon jälkeen uudelleen korkeuksiin. Kantoraketin kärjessä on isoin ikkunoin varustettu kuuden hengen kapseli, joka avaruudessa piipahdettuaan palaa laskuvarjojen varassa Maahan.

Blue Origin on tehnyt jo useita miehittämättömiä koelentoja. Kapselin matkassa on ollut kaupallisia testilaitteistoja ja astronauttinukke nimeltä Skywalker.

New Shepardin kärjessä on kuuden hengen kapseli, joka palaa laskuvarjojen varassa Maahan.
New Shepardin kärjessä on kuuden hengen kapseli, joka palaa laskuvarjojen varassa Maahan. © Blue Origin

Turistilennoille avaruuteen ei vaadita astronautin fysiikkaa, vaan matkalle voi päästä kuka tahansa perusterve ihminen. Ilman valmistautumista ei silti kannata lähteä.

Nigel Henbest on ollut mukana painottomuuslennolla, jolla 30 sekunnin mittaisia painottomuusjaksoja on kaikkiaan 15.

”Pahimmat vaiheet ovat silloin, kun noustaan ylöspäin kohti lentoradan huippua ja hetkellistä painottomuutta. Silloin paino kasvaa noin kaksinkertaiseksi ja jos kiihtyvyyden muuttuessa kääntelee päätään, alkaa voida pahoin.”

Henbest on harjoitellut myös sentrifugissa. Ympäri pyörivällä härvelillä saadaan aikaan kiihtyvyyksiä, joita matkustajat kokevat aluksen rakettimoottorin käynnistyessä ja sen palatessa ilmakehään.

”Silloin tuntee painavansa kuusi kertaa normaalia enemmän. Kuin norsunpoikanen istahtaisi rinnan päälle.”

Henbestin ystävät yrittivät saada hänet perumaan varauksensa sen jälkeen, kun lokakuussa 2014 koelennolla ollut Virgin Galacticin alus, VSS Enterprise, syöksyi maahan. Toinen piloteista kuoli, toinen loukkaantui vakavasti.

Onnettomuus oli järkytys myös Henbestille. Aluksi onnettomuuden arveltiin johtuneen moottoriviasta, mutta kuvat avaruusaluksen jäänteistä kertoivat, että se ei ollut räjähtänyt, vaan repeytynyt ilmassa kappaleiksi. Taustalla oli inhimillinen erehdys: aluksen siivet oli käännetty yläasentoon kesken vaakalennon.

Kun turman syy selvisi, Henbest päätti edelleen tähdätä avaruuteen. Samoin ajattelivat useimmat muut lipun varanneet, sillä onnettomuuden seurauksena peruutuksia tehtiin vain kolmisenkymmentä.

Virgin Galacticin ensimmäinen turistilento alkaa olla jo hyvin lähellä. Joulukuussa 2018 kaksi pilottia ohjasi VSS Unity -aluksen neljännellä koelennolla 82,7 kilometrin korkeuteen.

Helmikuussa alus käväisi jo 89,9 kilometrissä. Pilottien mukana oli ensi kertaa myös matkustaja, Virgin Galacticin pääastronauttikouluttaja.

Sekä Virgin Galacticin että Blue Originin koelennoilla on ollut mukana myös tutkimuslaitteistoa. Kun turistilennot alkavat, tiede saa jäädä sivurooliin. Ainakin Henbest aikoo vain nauttia hurjasta kyydistä.

”Vaikka olen tähtitieteilijä, en ajattele lentoa tieteelliseltä kannalta. Haluan nauttia kokemuksesta puhtaasti tunnetasolla, etenkin kun olemme avaruudessa vain joitakin minuutteja.”

Blue Origin aloittaa varsinaisen lipunmyynnin vasta kun kaikki on valmista. Hintakaan ei ole tiedossa, mutta se lienee samaa luokkaa kuin Virgin Galacticilla, joka on kaupannut lippuja jo vuosikymmenen ajan. Matka avaruuteen SpaceShipTwon kyydissä maksaa 250 000 dollaria.

 

Lähimmäs Gerhard Pistorin toiveen täyttämistä saattaa päästä miljardööri Elon Musk SpaceX-yrityksineen. Muskin kantoraketit ovat jo osoittaneet hämmästyttävän suorituskykynsä laskeutumalla automaattisesti maanpinnalle ja meressä kelluvalle lautalle.

SpaceX:n tähtäimessä ei ole nipin napin avaruuden rajan ylittäminen vaan saman tien Kuu.

Kuulennon vaatima voimakas kantoraketti on periaatteessa jo olemassa: Falcon Heavy. Se teki ensimmäisen koelentonsa helmikuussa 2018 ja vei samalla Aurinkoa kiertävälle radalle Tesla Roadsterin Starman-nukkeineen.

Ensimmäinen Kuuhun matkaava turisti on jo tiedossa. Yusaku Maezawa, verkkokauppamiljardööri, aikoo ottaa matkaseuraksi eri alojen taiteilijoita, joiden on määrä välittää elämys suurelle yleisölle.

Vuoteen 2023 kaavaillulla ensimmäisellä kuumatkalla ei kuitenkaan laskeuduta kiertolaisemme pinnalle, vaan ainoastaan kierretään sen taitse ja palataan takaisin Maahan.

Vajaan viikon mittaisella matkalla olot ovat leppoisammat kuin Apollo-lennoilla. Kolmelle astronautille oli komento- ja kuumoduuleissa tilaa vajaat 13 kuutiometriä, Big Falcon Spaceship -alus tarjoaa kymmenelle matkustajalle ja miehistön jäsenelle hulppeat tuhat kuutiometriä.

SpaceX:n Dragon V2 telakoitui maaliskuussa Kansainväliseen avaruusasemaan.
SpaceX:n Dragon V2 telakoitui maaliskuussa Kansainväliseen avaruusasemaan. © NASA

SpaceX:n suunnitelma on lennokas, sillä vielä se ei ole lennättänyt ketään avaruuteen, ei edes sadan kilometrin korkeuteen. Siihen ei kuitenkaan ole pitkä matka.

Maaliskuun alussa Kansainväliseen avaruusasemaan telakoitui Dragon V2, miehitetty versio SpaceX:n rahtialuksesta, joka on ollut käytössä vuodesta 2012. Ensimmäisellä testilennolla kapselissa oli vain nukke, mutta ehkä jo tänä kesänä avaruusasemalle matkaa astronautteja.

Dragon V2 muuttaa merkittävästi Yhdysvaltojen asemaa avaruusvaltiona, sillä sukkuloiden eläköidyttyä vuonna 2011 amerikkalaiset astronautit ovat joutuneet liftaamaan kiertoradalle venäläisten Sojuz-alusten kyydissä. Dragon V2 on myös uusi askel kohti yhä laajempaa avaruuden yksityistämistä.

Lennot kiertoradalle ovat turisteille vielä kaukaisempi haave kuin lyhyt loikka avaruuden rajalle, mutta ala kehittyy koko ajan. Kiertoradalle suunnitellaan jo hotelleja.