6–5–4–3–2–1–
Varauksia turistilennoille avaruuteen tehtiin jo vuosia ennen kuin ihminen laskeutui Kuuhun 50 vuotta sitten. Ensilento on yhä tekemättä.
Gerhard Pistor, itävaltalainen toimittaja, asteli vuonna 1964 Wienissä matkatoimistoon ja ilmoitti haluavansa Kuuhun. Valmiita pakettimatkoja ei sattunut löytymään, joten virkailija välitti pyynnön Pan American World Airwaysille.
Juan Trippe, lentoyhtiön perustaja ja pitkäaikainen toimitusjohtaja, näki hullulta kuulostavassa tiedustelussa markkinointivaltin: Pan Am laajentaisi toimintansa avaruuteen.
Tuskin Trippe tosissaan uskoi, että klassisella maapallologolla varustetut alukset jonain päivänä irtautuisivat Maan vetovoiman kahleista, mutta riitti, että potentiaaliset asiakkaat uskoivat.
Kun Neil Armstrong otti heinäkuussa 1969 pienen askeleensa Kuun pinnalle, jonotuslistalla ja ”First Moon Flights” -klubin jäsenluettelossa oli jo 25 000 nimeä. Siinä vaiheessa Pan Amilla ennustettiin – tai niin ainakin varausta tekeville kerrottiin – että ensimmäiset lennot tehtäisiin vuoden 2000 tietämillä. Matkalipun hinnaksi arvioitiin hieman alle 30 000 dollaria.
Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista
Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.
On olemassa pimeitä tähtiä, päätteli pappi – Sellaisen kuvaamiseen tarvittiin liki 250 vuotta ja maapallon kokoinen teleskooppi
50 vuotta sitten ensimmäinen ihminen käveli Kuun kamaralla – Pian on seuraavien vuoro, mutta miksi vasta nyt?
Elon Muskilta taas huima hanke: 12 000 satelliittia toisi huippunopeat nettiyhteydet valtamerille ja syrjäseuduille
