Ei kännykkää, istumista ja toimettomuutta – metsästäjä-keräilijällä oli nykyihmiseen nähden useita terveysvaltteja

Tutkijan mukaan metsästäjä-keräilijä-yhteisöön kuuluvalla ihmisellä on vahva todennäköisyys elää pitkä ja terve elämä, jos hän selviytyy murrosikään asti.
Tiede 8.1.2019 12:19

Monen nykyajan ihmisen elämä sisältää paljon istumista, joka kuormittaa terveyttä. © Sari Gustafsson / Lehtikuva

Monissa vauraimmissa maissa ihmisten elinajanodote alkaa olla 80:n paremmalla puolella. Sen sijaan esimerkiksi 1900-luvun alun maailmassa elinajanodote oli keskimäärin 30–45 vuotta ja antiikin Roomassa 28 vuotta.

Varhaisen metsästäjä-keräilijän keskimääräiseksi eliniäksi on arvioitu noin 25 vuotta. Valtaisaa eroa modernin yhteiskunnan ihmisen elinaikaan on pidetty kirkkaimpana todisteena sille, miksi varhaisen ihmisen tapa elää ei ole hyvä lähtökohta terveelle ja pitkälle elämälle.

Metsästäjä-keräilijöiden elämä oli ja on kiistatta kovaa, mutta heidän elinikänsä ei tosiasiassa ole yhtä lyhyt kuin numerot antavat ymmärtää, selvittää tietokirjailija ja Kentin yliopiston tutkija Vybarr Cregan-Reid kirjassaan Primate Change How the world we made remaking us (2018).

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu