DNA-testin kehittäjä yksi Millennium-finalisteista

Jyrki Jantunen
Tiede 8.4.2008 18:56

Millennium
Maailman suurimman teknologiapalkinnon, suomalaisen Millenniumin, loppusuoralle on lähes sadan ehdokkaan joukosta valittu kolme tiedemiestä sekä kolmen tutkijan ryhmä.

Teksti Jukka Ukkola

Ehdokkaista yksi saa Helsingissä 11. kesäkuuta pääpalkinnon, 800 000 euroa, ja muut 115 000 euroa. Aiemmin miljoonan euron palkinto on annettu vain yhdelle voittajalle.

Suurelle yleisölle tutuin heistä lienee Leicesterin yliopiston genetiikan professori, Sir Alec Jeffreys (kuvassa), 58, jonka tutkijaryhmä on kehitellyt ns. geneettisen sormenjälkitestin vuonna 1985.

DNA-testillä vertaillaan rikoksista epäiltyjen veri-, hius-, sylki- ja siemennestenäytteitä. Sen avulla on onnistuttu selvittämään useita rikoksia jälkikäteen, ja menetelmää on käytetty myös ruumiiden tunnistamisessa, isyystesteissä sekä eläintutkimuksissa ja ruoan alkuperän selvittämisessä. Britanniassa on maailman laajin geneettisten sormenjälkien tietokanta, jossa on yli kaksi miljoonaa näytettä.

Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) professori Robert Langer, 59, on finaalissa täsmälääkekeksintöjensä ansiosta. Hän johtaa MIT:ssä maailman suurinta biolaboratoriota ja on kehitellyt erityisesti lääkeaineiden oikea-aikaista vapautumista sekä biomateriaaleja, joista voidaan kasvattaa uusia kudoksia.

Langerin kehittämillä menetelmillä lääkeaineet voidaan kohdistaa halutusti ja niiden vapautumista elimistöön voidaan säädellä tarkasti jopa usean vuoden ajan. Menetelmiä käytetään erityisesti syöpä- ja sydänsairauksien hoitoon ja niiden avulla on säästetty lukuisia ihmishenkiä ja parannettu potilaiden terveyttä.

Andrew J. Viterbi, 73, on myös MIT:n kasvatteja, vaikka hän on tehnyt suuren osan elämäntyöstään Etelä-Kalifornian yliopistossa ja pääjohtajana omassa yrityksessään Viterbi Group LLC:ssä.

Italiassa juutalaisperheeseen syntynyt tiede- ja liikemies on kehittänyt ns. Viterbi-algoritmin, eli matemaattisen kaavan, joka mahdollistaa selkeän ja lähes virheettömän radioviestinnän. Algoritmi on tehnyt mahdolliseksi kännyköiden ja muiden langattomien viestintävälineiden kehityksen nykyiseen asemaansa, ja sitä on käytetty myös puheentunnistuksessa ja DNA-analyyseissä.

Neljäs Millennium-finalisti on kolmen tutkijan ryhmä, joka on kunnostautunut optisen vahvistimen kehittelyssä. Ehdokkaista professori David N. Payne, 63, on työskennellyt Southamptonin yliopistossa Englannissa, ja ranskalainen Emmanuel Desurvire, 52, sekä amerikkalainen Randy Giles, 52, Bellin laboratorioissa New Jerseyssä Yhdysvalloissa.

Optisia vahvistimia tarvitaan parantamaan valokaapelissa pitkillä matkoilla vaimentuvaa informaatiosignaalia. Aiemmin tämä tapahtui epäkäytännöllisesti sähkön avulla, mutta laseria ja kuituun lisättäviä erityisseoksia hyödyntävä optinen vahvistin paransi tiedonsiirtokapasiteettia olennaisesti.

Keksinnön avulla esimerkiksi Pohjois-Atlantin ylittävä puhelinliikenne siirtyi lähes kokonaan satelliiteista valokuituihin. Southamptonin ja New Jerseyn tutkimusryhmät kehittivät kuituvahvistimia samanaikaisesti ja molemmat käyttivät niissä seosaineena harvinaista maametallia, erbiumia.

Siirry finalistien tarkempaan esittelyyn tästä

Millennium-palkinto – Suomen lahja maailmalle (SK netti 17.3.2006)