Biopolttoaineet lisäävät hiilipäästöjä – ”Kova data vahvistaa pahimmat pelot”

Maissista tehty etanoli ei pärjää bensiinille, osoittaa Yhdysvalloissa tehty tutkimus.
Marko Hamilo
Tiede 1.9.2016 12:22
Uusi Michiganin yliopiston tutkimus vahvistaa epäilyt biopolttoaineiden hiilijalanjäljestä. Climatic Change -lehdessä julkaistu artikkeli osoitti, että ilmastopolitiikalla perusteltu maissietanolin käyttö bensiinin korvikkeena on vain lisännyt kasvihuonekaasujen päästöjä. Tutkimus perustui Yhdysvalt...

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Keskustelu

Mitä eroa on sillä, että maissi poltetaan autossa, poltetaan ihmisten tai eläinten vatsassa tai annetaan mädäntyä pellolle? Eikö lopputulos ole sama? Fossiiliset polttoaineet lisäävät ilmakehään nopealla aikataululla sellaista hiiltä, joka on sitoutunut maahan vuosimiljoonien kuluessa, eli ”pato avataan” yhtäkkiä. Maissi tai mikä tahansa muu kasvipohjainen aines on jatkuvan kierron alaista materiaalia. Ellei ihminen käytä kasveja, luonto lahottaa ne itse tai eläimet syövät, ja hiilivedyt päätyvät ilmakehään ja sieltä taas kasvien yhteyttämisen tuloksena maaperään ja happena ilmaan.
Olenko ihan pihalla???

Entä palmuöljy-diesel?
Laittoiko Neste Orangutanit tankkiin turhaan?

Muistakaa nyt että maissin ja agrobiomassan suuret päästöt tulevat viljelystä. Biotalouden vastustajat eivät halua tätä eroa nähdä, suhteessa kotimaiseen metsäbiomassaan.

En tiedä osaatko edes kuvitella, miten turhauttavaa tämä on. Asia on tutkittu ja julkaistu erittäin arvovaltaisilla tieteellisillä foorumeilla, mm. Sciencessa (Fargione et al. 319, 1235-, Searchinger et al. 319, 1238- , sekä 326, 527- ). Samojen tutkimusten perusteella EEA:n tieteellinen komitea julkaisi liikenteen biopolttoaineista hyvin kriittisen arvion 2011, ja Saksan kansallinen tiedeakatemia v. 2012. CGIAR varoitti v. 2007 biopolttonesteiden tuotannon haitallisista vaikutuksista maailman rruoantuotantoon ja Searchinger et al. 2015 Science 347, 1420- osoitti, että 25-50 etanolin tuotannosta on todellakin pois elintarviketuotannosta. Time-lehdessä oli jo vuosia sitten erittäin asiantunteva ja kansantajuinen katsaus biopolttonesteiden tuotannon haittoihin, joita vastaan oli mahdotonta asettaa mitään todellisia hyötyjä. Omat yritykseni saada esim. HeSa julkaisemaan edes mielipidesivulla näitä tietoja ovat kilpistyneet kuin kiviseinään – ei mene läpi. Moni muu juttuni sinne toki on otettu. Tähän biopolttonestehommaan on sijoitettu maailmanlaajuisiesti satoja miljaredeja dollareita ja euroja ja saatu toistaiseksi aikaan pelkästään haittaa. Poliitikkoja, sijoittajia, teollisuutta ja veronmaksajia on vedätetty uskomattomalla tavalla parilla mantrana toisetulla iskulauseella, joista toisen mukaan vain fossiilinen hiilidioksidi vaikuttaa ilmastoon ja toisen mukaan biopolttoaineet ovat kasvihuoneneutraaleja. Kumpikaan ei pidä paikkaansa. Edellisen paikkansapitämättömyys on trivialiteetti, jälkimmäisen vaatii aika lailla perehtymistä, mutta tutkimus on osoittanut myös sen liian pitkälle viedyksi yksinkertaistukseksi, että se vastaisi todellisuutta. Se, mitä uutta DeCicco et al. 2016, Climate Change tuo on teoreettisten laskennallisten malliselvitysten tuominen USA:n todellisuuteen vuodesta 2003 vuoteen 2013. Osoittautui, että teoreettiset laskelmat vastasivat todellisuutta – mikä ei yllättänyt enää ketään taustaselvityksiin tutustunutta. Nämä taustaselvitykset osoittavat myös, että biodieselin tuotannon kasvihuonekaasutase on vielä paljon etanolin tuotannon tasetta huonompi.
Riittävätkö nämä tiedot edes siihen, että EU:n ja USA:n lakimääräinen biopolttonestepakko poistuisi? Mikään merkki ei viittaa siihen, että näin olisi tapahtumassa
Olisiko mahdotonta, että uusilla esim metsäteollisuuden jätteitä hyödyntävillä prosesseilla ei päästäsi biopolttonesteiden tuotannossa ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta parempaan tulokseen? Ei toki, mutta vähintä mitä nyt voi vaatia on että nämä hyödyt osoitetaan sekä laboratoriossa että teollisuusmittakaavassa syvällisemmin kuin iskulauseita toistamalla, ennen kuin tuotteisiin ja niiden vaatimiin investointeihin sitoudutaan lakimääräisesti. Yksi avainkysymys on, mikä on mahdollisen kasvihuonekaasupäästöjä vähentävän biopolttonestetuotannon kokonaispotentiaali. Raaka-aineita ei ole käytettävissä rajattomasti, ajatellen esim. EU mittakaavan tarvetta, joka on liikennepolttonesteiden osalta suuruusluokkaa 300 miljoonaa tonnia vuodessa.

Kiitos tyhjentävästä vastauksesta. Tietysti on niin, etteivät kaikki tuotantoon ja koko prosessiin vaikuttavat tekijät, eivätkä tietysti kokonaiskuvion kaikki piirteet tule heti maallikon mieleen. Halusin ihan uteliaisuuttani saada jonkinlaisen vastineen lapsenomaiselle kysymykselleni, koska pelkistetty peruskuvio ilman muita asiaan vaikuttavia tekijöitä kuitenkin lienee sellainen, jonka kuvailin.
Kiitos kun vastasit, harmi, että turhauduit.
Kirjoituksesi joistain kohdin kuitenkin näyttää paistavan läpi, ettei näistä asioista taida olla maailmalla tai Suomessakaan yksimielisyyttä, näistä arvovaltaisista tieteellisistä foorumeista huolimatta. Tämä johtuu tietysti erilaisista taloudellisista eturyhmistä. Toivotaan, että kestävästä ratkaisusta päästään pian yksimielisyyteen. Jotenkin vaan tuntuu paremmalta ajaa RE85:llä kuin 95E:llä.

Hyvä Suomalainen 1958,
pahoittelen todella jos ymmärsit turhautumiseni kohdistuvan sinuun. Ei todellakaan, eikä myöskään tähän Marko Hamilon kirjoittamaan SK:n artikkeliin. Turhautumiseni kohde oli se lähes mahdottomuus saada tätä asiaa julkisuuteen tätä ennen edes mielipidesivuilla, samalla kun Suomi on sitomassa oman liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennysohjelmansa yhä syvemmin biopolttonesteisiin.
Tieteellisessä keskustelussakin on toki esittämästäni poikkeavia näkemyksiä, Niitä on valikoinut ja julkaissut mm. http://www.abengoabioenergy.com/BioethanolDefense.abengoa_en.pdf.
Syy biopolttonesteiden huonoon hiilitaseeseen, jopa bensiiniin ja dieselöljyyn verrattuna, on niiden raaka-aineiden, sokeriruo’on, maissin ja palmuöljyn, viljelyn vaativa valtava ja nopeasti edelleen lisääntyvä maapinta-ala, joka on pois osittain elintarvikkeiden tuotannosta, mutta suurimmalta osin Etelä-Amerikan ja Kaakkois-Aasian sademetsistä, sekä toisaalta tuotantoprosessien ja kuljetusten vaatimien polttoaineiden tuotannosta. Esim. yhden sademetsähehtaarin raivaaminen pelloksi vapauttaa ilmaan kasvimassaan ja maaperään sitoutuneesta hiilestä 600 t CO2. Sen takaisinkerääminen ilmakehästä tuolla hehtaarilla tuotetun biodieselin avulla vaatii lähes 100 v. Uskooko joku ettää me todella ajamme biodieselillä vähintään seuraavat 100 vuotta?
Minä maksan lisähintaa 95E:llä ajamisesta nimenomaan ympäristön vuoksi. Paljon mieluummin ajaisin kuitenkin aurinko- ja tuulienergialla tuotetulla sähköllä.

Aurinko- ja tuulisähkö liikenteessä on kaunis ajatus mutta vaatii pahimmoilleen vuosikymmenien inframuutokset ja samoin muutama tekninen läpimurtokin pitäisi kaupallistaa. Kuten kaikki tietävät, siellä akkuteknologian saralla. Jollakin pitäisi sinnekin asti pärjätä.

Matti, Kiitos linkeistä. Niihin pääsy tosin kestää, koska olen tätä kirjoittaessa maksumuurin väärällä puolella.

Harvoin kuulee edes kysymystä, mitä teemme 100 vuoden kuluttua, useimpien kiikarit katsovat sitäkin lähemmäksi. Itse toivon, että vuonna 2100 olisi olemassa toimiva yhteiskunta, jolla on mahdollisuus jatkaa kauan valitsemallaan tiellä. Lisäksi uskon, että polttonesteille on tuolloinkin käyttöä.

Suomalaisesta näkökulmasta katsoen polttoaineilla on sähköön verrattuna mainio ajansiirto-ominaisuus. Paikallisesti asennettuna aurinopaneelit ovat talvella kovin vähätuottoisia. Tietysti, jos pystymme rakentamaan fuusiovoimaloita, tai riittävän aurinkopaneeliston saharaan ja sieltä huoltovarman vetytankkeriketjun tänne, sähkötalous kuullostaa paljon paremmalta.