Pelastava home

Lääketieteen historian merkittävimmän homesienen perimä on selvitetty vuosikymmenien jälkeen.

Tiede 02.10.2020 06:00
Lassi Lapintie
Pakastetuista näytteistä henkiin herätettyä homekasvustoa.
Pakastetuista näytteistä henkiin herätettyä homekasvustoa. © Cabi

Modernia lääketiedettä kannatteleviin pilareihin kuuluvat antibiootit, jotka ovat yksi 1900-luvun mullistavimmista keksinnöistä. Ne saivat alkunsa yhdestä homekasvustosta vuonna 1928. Tuolloin kemisti Alexander Fleming havaitsi bakteeriviljelmässään sinne vahingossa päässeen homekasvuston, jonka ympäriltä viljellyt bakteerit olivat kuolleet.

Fleming alkoi selvittää vahingossa havaitun ilmiön syitä. Hän totesi, että Penicillium-sukuun kuuluva home eritti ainetta, joka hyvin heikoissa laimennoksissakin hajotti bakteereita ja esti niiden lisääntymistä. Tästä syntyi penisilliini, ensimmäinen laajalti käyttöön otettu antibiootti.

Nyt noin 65 vuotta Flemingin kuoleman jälkeen genetiikan tutkijat ovat ensimmäistä kertaa sekvensoineet Flemingin alkuperäisen homesienen perimän. Tutkimuskohteena olivat Flemingin kokeista jäädytetyt, yli 50 vuotta vanhat näytteet.

Sisältö