Alkoholista on naisille enemmän hyötyä kuin haittaa

SK:n toimitus
Tiede 24.11.2008 23:02

Alkoholin pieni päivittäinen naukkailu suojaa sydänsairauksilta, mutta tujauksen lajilla ei liene suurta merkitystä: punaviinin ”hyödyt” johtuvat enemmän alkoholista kuin antioksidanteista. Tutkijoilla on lisää hyviä uutisia: suomalaisten viinaongelma ei ole niin paha kuin jotkut mielellään julistavat.Viininmaistelua ViiniExpo -messuilla Helsingissä 2008.

Punaviinin siemailija saattaa perustella tottumustaan juoman erityisillä terveysvaikutuksilla. Käsitys juontaa juurensa Ranskaan, missä kansa käyttää paljon rasvaa, mutta ei pahemmin kärsi sydäntaudeista. Olisiko selitys punaviinissä?

Näyttö punaviinin terveyshyödyistä on kiistanalainen. Tieteellisesti on osoitettu, että alkoholin pieni päivittäinen naukkailu suojaa sydänsairauksilta, mutta tujauksen lajilla ei välttämättä ole suurta merkitystä.

Punaviini ja punainen rypäle sisältävät antioksidantteja, joilla saattaa olla edullisia vaikutuksia muun muassa kolesteroliin ja verisuonten toimintaan. Tähän mennessä saatujen tulosten perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että punaviinin hyödyt johtuvat enemmän alkoholista kuin antioksidanteista.

Naiset pysyvät
terveyden rajoissa

Vaikka 1-2 päivittäisellä alkoholiannoksella on havaittu kiistattomia terveyshyötyjä, alkoholin monet haitat saattavat tehdä ne merkityksettömiksi. Tutkijat eivät ole yksimielisiä, jääkö maltillinen juominen terveyden kannalta plussan puolelle.

Suomessa on arvioitu, että naisille alkoholi saattaa väestötasolla tuottaa enemmän hyötyä kuin haittaa. Naiset osaavat siis keskimäärin käyttää alkoholia sen verran järkevästi, että hyödyt sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ovat erilaisia haittoja suuremmat. Yksittäisillä naisilla haittoja saattaa kuitenkin olla paljonkin.

Suomen miehille alkoholista on väestötasolla huomattavasti enemmän haittaa kuin hyötyä. Yksittäisten miesten juomatavat saattavat kuitenkin hyödyttää terveyttä.

Kaikille edes maltillinen juominen ei sovi, koska alkoholin vaikutukset ovat erittäin yksilöllisiä.
Erityisesti yli 75-vuotiailla naisilla ja muillakin senioreilla on usein tapana nauttia alkoholia ”vain lääkkeeksi”. Ongelmia voi kuitenkin aiheutua, jos lisäksi käytetään muita lääkkeitä.

”Esimerkiksi nopeasti vaikuttavan nitron lisäksi otettuna yksi paukku saattaa viedä jalat alta”, kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen varoittaa.

Väkevien kulutus
vähentynyt

Suomalaisten alkoholinkäytöstä puhutaan yleensä suupielet synkästi alaspäin taipuneina. Kauhanen kohottaisi naamat peruslukemille, vaikkei virnistelyyn olekaan aihetta.

”Keskustelua käydään aina siinä hengessä, että ongelmat vain pahenevat. Alkoholin kulutus on kuitenkin paljon moni-ilmeisempi asia kuin keskustelusta saa kuvan.”

Alkoholin kokonaiskulutus ei ole kasvanut Suomessa merkittävästi neljään vuoteen. Vuodesta 2004 lähtien suomalainen on kuluttanut vuodessa runsaat kymmenen litraa puhdasta alkoholia. Täysin raittiiden osuus väestöstä on lisääntynyt, ja riski- ja humalajuominen on hieman vähentynyt.

Myös väkevien kulutus on vähentynyt jo pitkään vuoden 2004 veromuutoksen pienehköä hyppäystä lukuun ottamatta.

Kauhanen johtaa Kuopion yliopistossa FinDrink-tutkimusta, joka on osa Suomen Akatemian päihdetutkimusohjelmaa. Hänestä alkoholinkäyttöä koskevia tilastoja tulkitaan julkisuudessa mustavalkoisesti tavalla, joka ei kerro täyttä totuutta.

”Usein kuultu viesti, että alkoholinkäyttö nousee ja räjähtää käsiin, ei mielestämme pidä paikkaansa.”

Suomi seuraa
Eurooppaa

Kauhanen arvioi, että alkoholin kulutus on kääntymässä laskuun Suomessa. Arvio perustuu eurooppalaisten vertailumaiden kehitykseen, jota myös Suomi näyttäisi seuraavan.

FinDrink-tutkimuksessa on todettu, että alkoholinkäytön kehitys eri maissa noudattaa samankaltaista käyrää hieman eri aikoina. Kauhanen kertoo, että aiemmin esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien määrää on pystytty ennakoimaan samanlaisella maiden välisellä vertailulla.

Alkoholin käyttö on jo lähtenyt laskuun muun muassa Ranskassa, Saksassa ja Pohjoismaista eniten alkoholia kuluttavassa Tanskassa.

Ei kuitenkaan ole varmaa, onko Suomi jo saavuttanut lakipisteen, vai voiko käyttö vielä lisääntyä ennen laskun alkua. Moni muissa maissa kulutusluvut ovat käyneet Suomen nykyistä tasoa korkeammalla ennen kasvun taittumista.

Työelämä suitsii
juomista

Kauhanen sanoo, että alkoholinkäyttöön vaikuttavat ratkaisevasti asenneilmapiiri ja työelämän vaatimukset.

”Nykyisessä ilmapiirissä on paljon viitteitä, että toleranssi työelämässä on vähentynyt. Maanantaikrapuloita ja pitkiä lounaita ei katsota hyvällä.”

Myös taloustilanteella ja alkoholipoliittisilla toimilla on vaikutusta.

1970-luvulla juomahaluja lisäsi sääntelyn purku. Myös 1980-luvun juppivuosina juominen lähti nousuun, mutta 1990-luvulla lama vähensi juomista.

Myös nyt Kauhanen uskoo, että talouden taantuma vähentää kulutusta parin kolmen vuoden aikavälillä. Myös alkoholiveron korotuksella hän uskoo olevan hillitsevän vaikutuksen, tosin vain vaatimattoman.

Eurooppalaisten vertailumaiden esimerkkiä seuraava lasku puolestaan tapahtuu pitemmällä aikavälillä.

Suomen kulutuslukuja voi lähivuosina lisätä se, että vanhin ”raitis” sukupolvi poistuu, ja tilalle astuvat suuret ”märät” ikäluokat. Tällöin tilastoissa näkyvä lisäys johtuu väestörakenteen muutoksesta, ei siitä, että ihmiset lisäisivät kulutustaan.

Teksti Heta Lievonen, STT
Kuva Mikko Stig / Lehtikuva

Keskustelu
Miksi suomalaiset juovat näin paljon?

Lisää aiheesta
Neurologi: Nostakaa jo viinaveroa! (Suomenkuvalehti.fi)