Aivosairaudet: Tulevaisuudessa lääkitys voi jopa korjata aivosoluja

aivosairaudet
Teksti
SK:n toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Professsori Mart Saarman ryhmä on löytänyt eläinkokeissa valkuaisaineen kasvutekijän, joka pelastaa ja korjaa aivojen hermosoluja. “Tarkoitus on jatkaa apinakokeilla. Niiden onnistuessa odotetusti voidaan tulevaisuudessa luoda uudentyyppinen lääkitys, joka jarruttaa ja pysäyttää solukatoa tai jopa korjaa aivosoluja”, Saarma sanoo.

“Mahdollinen lääke on proteiini, joka annetaan suoraan aivoihin”, Saarma Helsingin yliopistosta sanoo.

Mart Saarma on tehnyt lupaavaa tutkimusta muun muassa Parkinsonin taudin parantamiseksi. Saarman ryhmä sai juuri arvostetun pohjoismaisen tiedepalkinnon.

Nykyisellään aivosairauksissa vain oireita voidaan lievittää tai lykätä. Yleensä niiden ilmettyä dopamiinihermosoluista jo yli puolet voi olla rappeutuneita, ja loput kuolevat noin kymmenessä vuodessa.

“Toistaiseksi voin luvata hoitoa vain rotille”, Saarma kuvaa monivaiheista tutkimusprosessia.

Kansainvälistä aivoviikkoa vietetään paraikaa 60 maassa. Viikko muistuttaa aivojen hoidosta ja kuntoutuksesta.

Aivotutkimus etenee vauhdilla

Saarman arvion mukaan aivotutkimus etenee kuitenkin vauhdilla monella rintamalla. Solubiologian, geeniteknologian ja kuvantamismenetelmien kehityksen ansiosta hermosolut tunnetaan paremmin kuin kymmenen vuotta sitten.

“Nyt tiedetään, mihin perustuu muisti, oppiminen ja sairastuminen”, Saarma sanoo.

Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman palauttama kantasolututkimus avaa mahdollisuuksia myös aivosairauksien parantamiseen. Tulevaisuudessa kenties voidaan ihmisestä otettuun soluun siirtää koeputkessa geenejä, jotka muuttavat sen kantasolutyyppiseksi. Terve hermosolu voidaan sitten siirtää aivoihin.

Saarma pitää tätä visioita vielä ennenaikaisena. “Hermosolun tehtävä on löytää partneri eli toinen solu. Tämä kytkentä on vielä avoin kysymys.”

Kalan syönti auttaa aivoja

Ikäsairauksien asiantuntijan, geriatri Raimo Sulkavan sanoo, että useampi kuin joka kymmenes mies sairastuu johonkin aivosairauteen elämänsä aikana. Naisilla riski on lähes kaksinkertainen pidemmän eliniän vuoksi.

“Suomalaisilla on terveitä eläkevuosia vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin.”

Sulkava kuitenkin lohduttaa suuria ikäluokkia tieteen kehityksellä. “Aivosairauksia pysäyttäviä ja ennaltaehkäiseviä lääkkeitä on odotettavissa kymmenen vuoden sisällä. Niitä odottaessa voi lääkitä itseään terveillä elintavoilla ja ruokavaliolla. Etenkin kalan syönti on aivoille eduksi.”

Työikäisilläkin muistisairauksia

Muistiliiton alueohjaaja Eija Rytkönen arvioi, että työikäisistä lähes 8000 kärsii muistisairauksista ilman sairausluokitusta.

“Eläköityviä tulee siltäkin rintamalta, kun töissä ei hyväksytä toimintarajoitteisia. Työikäisten palvelut ovat puutteellisia, ja kuntoutus on lottovoitto. Myös työikäisten alkoholidementia on lisääntymässä.

“Rytkönen muistuttaa, etteivät aivot kulu käytössä. “Aivoissa on kapasiteettia, ja uusia alueita voi itse kukin aktivoida. Aivot ovat parhaimmillaan käytettyinä.”

Aivosairauden varhainen toteaminen tärkeintä

Mitä varhemmin aivoperäiset sairaudet tunnistetaan, sitä parempi on hoitotulos ja elämänlaatu. Samalla kun lääkkeet ovat kehittyneet, myös aivotautien diagnostiikka on parantunut.

Kuopiossa on vuodesta 2005 toiminut diagnostinen palvelulaboratorio, jossa on tutkittu tuhansia selkäydinnestenäytteitä.

Neurologian professori Tuula Pirttilä Kuopion yliopistosta on perehtynyt jo väitöksessään aivosairauksien varhaiseen tunnistamiseen.

“Selkäydinnesteestä etsitään merkkiaineita, jotka näyttävät vaaran merkit lieviä aivoperäisiä oireita saaneilta. Jos muut testit ja kuvantaminen eivät auta, tarvitaan näitä merkkiaineita”, Pirttilä selvittää.

Hän korostaa, että on tärkeää päästä nopeasti selville siitä, mistä on kyse. “Kun töytäillään ja toistetaan tutkimuksia, joudutaan kalliiseen terveyspalvelujen ylikäyttöön.”

Pirttilä muistuttaa, että aivojen suojelu alkaa jo lapsen syntyessä. “Jos aivot kehittyvät aikuisikään asti monipuolisesti ja tasapainoisesti, niillä pärjää pidempään.”

Lähde Reino Pasanen / STT

Lue myös

Akatemiaprofessori Saarma sai pohjoismaisen tiedepalkinnon

Hän: Mart Saarma