Äänekkäimmillä mölyapinoilla on pienimmät kivekset

Mölyapinoilla on kaksi kilpailevaa lisääntymisstrategiaa.

lisääntyminen
Teksti
Marko Hamilo
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Voisi ajatella, että mitä äänekkäämmin uros esiintyy naaraalle, sitä maskuliinisempi se on. Jos maskuliinisuutta mitataan sperman määrällä, asia on kuitenkin juuri päinvastoin ainakin mölyapinoilla.

Utahin, Cambridgen ja Wienin yliopiston tutkijat osoittivat Current Biology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan, että mitä voimakkaampi on mölyapinan ääni, sitä pienemmät sen kivekset, ja päinvastoin.

Tutkijat selittävät ilmiötä evolutiivisella kaupankäynnillä tai kompromissilla kahden lisääntymisstrategian välillä: mitä kovempi on mustamölyapinauroksen ääni, sitä todennäköisemmin se ylipäänsä pääsee parittelemaan, mutta mitä enemmän se tuottaa spermaa, sitä todennäköisemmin parittelu johtaa omiin jälkeläisiin. Kumpaankin ominaisuuteen ei kuitenkaan ole varaa.

“Ne ovat erilaisia ratkaisuja samaan ongelmaan”, sanoo Utahin yliopiston antropologian professori Leslie Knapp.

“Ei ole mahdollista tuottaa sekä isoa kieliluuta että isoja kiveksiä. Tämä on ilmeisesti seurausta siitä, että yhden lajin yksilöt saivat enemmän jälkeläisiä, jos niillä oli iso kieliluu, ja toisen lajin yksilöt olivat menestyksekkäämpiä, jos niillä oli isot kivekset.”