Aalto-yliopiston puuhamiehet: Talouden syöksy voi helpottaa jättihankkeen markkinointia

Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Matti Alahuhta

Aalto-yliopisto välttää säästökuurin. Elinkeinoelämä pitää kiinni rahoituslupauksistaan, vaikka taantuma painaa päälle.

“Näinä aikoina on entistä tärkeämpää, että kehitämme täällä kilpailukykyä mahdollisimman määrätietoisesti”, sanoo Aalto-korkeakoulusäätiön hallitusta johtava Koneen pääjohtaja Matti Alahuhta.

Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkean ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistäminen etenee vauhdilla. Espoon Dipolissa oli 1. joulukuuta koolla kaikkia kolmea korkeakoulua edustanut parisataapäinen joukko ideoimassa uuden Aalto-yliopiston toimintaa.

Ajatus lensi, ja innostus oli käsin kosketeltavaa. Paperilappusille kertyi ryhmätöinä tuhansia toiveita ja ehdotuksia, jotka kaikki kerättiin huolellisesti talteen.

Aikataulu on tiukka, sillä kaiken pitäisi olla valmista ensi elokuussa, jolloin yliopiston on määrä virallisesti aloittaa. Hankkeen puuhamiehillä on luja usko siihen, ettei edes koko ajan syvenevä taantuma vaikuta ratkaisevasti suunnitelmiin.

Aalto-yliopistolle on tarkoitus kerätä vuoteen 2010 mennessä yhteensä 700 miljoonan euron peruspääoma, josta yritysten ja niitä lähellä olevien säätiöiden ja yhteisöjen osuus on 200 miljoonaa. Summasta saatiin yli puolet kokoon ennen talousromahdusta, ja puuttuvat 80 miljoonaa aiotaan raapia seuraavien parin vuoden aikana vaikka väkisin.

Uuden yliopiston vaikutusvaltaisimpiin kummisetiin kuuluva Elinkeinoelämän keskusliiton edellinen puheenjohtaja Antti Herlin vahvisti EK:n syyskokouksessa, että yritykset pitävät rahoituslupausten täyttämistä kunnia-asiana. Samalla hän kuitenkin myönsi avoimesti, että taloudellinen tilanne tekee urakasta entistäkin haastavamman.

Rahahanoja eivät kiristä vain yritysten heikentyneet tulosnäkymät. Esimerkiksi säätiöillä on paljon omaisuutta kiinni osakkeissa, joiden myyminen ei ole nykyisillä hinnoilla kovin houkuttelevaa.

Marraskuussa myös varmistui lopullisesti, että Tampereen teknillinen yliopistokin ottaa käyttöön samanlaisen hallintomallin kuin Aalto-yliopisto ja alkaa kilpailla osittain samoista yksityisten sijoittajien rahoista.

Ajoitus osui
nappiin

Korkeakoulufuusiota valmistelevassa kehitysryhmässä tiiminvetäjänä toimiva Markku Markkula uskoo, että talouden syöksy voi jopa helpottaa jättihankkeen markkinointia.

Hän muistuttaa, että Aalto-yliopistossa ei keskitytä vain korkeakoulujen perinteisiin ydintehtäviin – tutkimukseen ja tutkintoihin johtavaan opetukseen – vaan ajatuksena on panostaa alusta asti myös työelämän tarpeita palvelevaan täydennyskoulutukseen.

“Monissa yrityksissä mietitään nyt isoja osaamissatsauksia vaihtoehtoina työntekijöiden lomautuksille ja irtisanomisille”, Markkula tietää.

Kriisi on niin ikään vahvistanut käsitystä, että tutkimuspuolellakin tarvitaan uutta ajattelua, mihin uuden yliopiston poikkitieteellinen malli tarjoaa hyvät eväät.

“Suomessa ymmärrettiin jo kun taloudessa meni vielä hyvin, miten välttämätöntä on nostaa yliopistokoulutusta seuraavalle tasolle. Näinä aikoina on entistä tärkeämpää, että kehitämme täällä kilpailukykyä mahdollisimman määrätietoisesti”, Aalto-korkeakoulusäätiön hallitusta johtava Koneen pääjohtaja Matti Alahuhta sanoo.

Markkula on huomannut, että maailmalla seurataan suomalaisten hanketta silmä tarkkana. Hänestä se kertoo, että mukana on ollut ripaus onneakin.

“Meillä on nyt kilpailuetu, sillä pääsimme liikkeelle oikeaan aikaan ja olemme yliopistojen uudistamisen lippulaiva koko EU:n mitassa.”

Tutkimus
edellä

Alahuhdan mukaan elinkeinoelämän rahoitusta aletaan kerätä “pienen valmistelevamman vaiheen” jälkeen taas aktiivisesti lähiaikoina, kun yliopistolle valitaan rehtori ja se saa kaivatut kasvot. Nimitys on tarkoitus vahvistaa vielä ennen vuodenvaihdetta.

Sen jälkeen ovat vuorossa suuret opetusta ja tutkimusta koskevat linjapäätökset. Intohimoja herättänyt kampuksen paikkaa koskeva ratkaisu ei sen sijaan ole toistaiseksi ajankohtainen.

“Syyslukukauden alkuun mennessä meillä pitäisi olla jo varsin tarkka käsitys esimerkiksi siitä, mihin alueisiin tutkimuksessa panostetaan entistä enemmän ja miten opetuksen laatua saadaan parannettua”, Alahuhta kaavailee.

Markkulan mukaan vuonna 2012 olisi jo hyvä näkyä, että opetuksessa on tapahtunut isoja muutoksia. Tutkimuspuolella ei synny tuloksia yhtä nopeasti, mutta vuoteen 2020 mennessä sielläkin pitäisi tapahtua “merkittävä harppaus”.

Tärkeysjärjestys on koko ajan selvä.

“Tutkimus on kivijalka. Innovaatiot ja työelämän kehitys perustuvat globaaliin osaamiseen. Tämä on ennen kaikkea tutkimusyliopisto”, Markkula vakuuttaa.

Teksti
Tuomo Lappalainen

Kuva
Hannu Lindroos

Keskustelu
Mitä mieltä Aalto-yliopistosta?

Aiheesta lisää
Suomalainen innovaatioyliopisto siirtyy SM-sarjasta maailmanliigaan (SK netti 15.2.2008)
Huippuyliopistolla on sielu (SK netti 7.9.2007)
Matti Alahuhta: Oppilaat huomion keskipisteeksi (SK netti 2.8.2007)
Bengt Holmström: Yliopisto ei ole yritys (SK netti 8.6.2007)
Juhani Iivari: Miljardin euron puhallus (SK netti 13.5.2007)
Tarvitsemme ylivertaista osaamista (SK 17/2007)
Mika Hannula: Mervetuloa reaalisosialismiin (SK netti 27. 4. 2007)

Sailaksen työryhmän muistio
Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyminen uudeksi yliopistoksi (pdf)