Verkkopiratismin vaikutukset: Satojen miljoonien tappiot vai menetettyjä ostopäätöksiä?

piratismi
Teksti
Juho Salminen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Kaj Sotala (vas.) ja Ahto Apajalahti julkistivat kirjansa Jokapiraatinoikeus maaliskuussa 2010. Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva.

Verkkopiratismi tuottaa suomalaisille luovan työn tekijöille 355 miljoonan euron tappiot vuodessa. Näin väittää Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien järjestö LYHTY. Tiedot perustuvat tuoreeseen tutkimukseen, jonka on toteuttanut Taloustutkimus.

Miten tällaiseen summaan on päästy? On tutkittu, kuinka paljon ihmiset lataavat vuodessa musiikkia, elokuvia ja pelejä. Lataajat itse arvioivat, että olisivat voineet ostaa lataamistaan tiedostoista noin kolmanneksen. Kun tälle kolmannekselle on laskettu hinta nettikauppataksojen mukaan, summa on 355 miljoonaa euroa. Valtavat tappiot siis?

Piraattipuolueen varapuheenjohtaja ja Jokapiraatinoikeus-pamfletisti Ahto Apajalahti epäilee, että ihmiset eivät ole valmiita ostamaan edes kolmannesta lataamastaan musiikista.

“On selvä, että joissain tapauksissa lataaminen vähentää myyntiä. Mutta joissain tapauksissa lataaminen myös lisää myyntiä, sillä ihmiset kokeilevat levyä tai elokuvaa ennen kuin ostavat sen. Pitää kysyä, kuinka paljon tämä kompensoi menetettyä myyntiä?”

Apajalahti sanoo, että kulttuurintuottajat menettävät verkkolataamisen ansiosta lähinnä ostopäätöksiä. Hän vertaa tilannetta siihen, jos ihminen jättää menemättä vaikkapa elokuviin tai ravintolaan, koska on kuullut huonoja arvioita.

“Yhteiskunnasta tämä raha ei ole kadonnut. Nyt ihmiset käyttävät sen vain johonkin muuhun.”

Ilmainen ei ole itseisarvo

Verkkolataamisen nykytila on oikeastaan poikkeuksellinen, Apajalahti sanoo. Tällä hän tarkoittaa, että ihmiset ovat yleensä valmiita maksamaan haluamistaan palveluista, koska maksulliset palvelut on viritetty mahdollisimman toimiviksi.

“Ihmiset, joilla on varaa ostaa ruokaa kaupasta, eivät käy leipäjonoissa. Vaikka jonottamalla saisi ruokaa ilmaiseksi, siellä on huonompi palvelu ja valikoima.”

Viihdeteollisuus ei ole toistaiseksi kyennyt tarjoamaan tarpeeksi toimivaa, kaupallista mahdollisuutta ostaa musiikkia tai elokuvia verkosta. Apajalahti uskoo, että tilanne on muuttumassa. Siitä kertoo hänen mukaansa sekin, että ÄKT raportoi äänitemyynnin laskun taittuneen. Uusi kasvu on löytynyt digitaalisesta myynnistä, hän arvioi.

“Eikä sekään ole selvää, mikä kaikki on aiheuttanut äänitemyynnin laskua. Tekijänoikeusjärjestöt syyttävät herkästi laitonta lataamista, vaikka myös ulkomaiset verkkokaupat ja ilmaismusiikki vievät asiakkaita. Akateemisessa maailmassa ei olla lainkaan yksimielisiä, kuinka lataaminen vaikuttaa myyntiin.”

Apajalahti ei silti usko, että piratismikeskustelu häviäisi, vaikka kulttuurin verkko-ostaminen lisääntyisikin. Hän sanoo, että niin kauan kuin ihmiset lataavat verkosta ja niin kauan kuin heitä jahdataan oikeuskeinoin, asia pysyy esillä.

“Ihmiset kokevat lataamisesta rankaisemisen epäoikeudenmukaiseksi riippumatta siitä, kuinka hyviä laillisia palveluita on tarjolla.”

Piraatit ahneita?

Ahto Apajalahti ja Kaj Sotala julkaisivat maaliskuussa Jokapiraatinoikeus-pamfletin, joka julistaa tiedon ja kulttuurin vapauden asiaa.

Apajalahti sanoo, että kulttuurialalla näkemykset tekijänoikeuksista ovat jakautuneet. Toiset pitävät tietoa vapaana, kaikille kuuluvana yhteisenä asiana, toiset vaalivat tiukemmin omia oikeuksiaan. Piraatteja on myös syytetty ahneiksi, koska haluavat kaiken ilmaiseksi.

Apajalahti ottaa syytteen tyynenä vastaan.

“Ennemminkin näemme, että ne jotka haluavat pantata tietoa ja pitää sen itsellään, ovat ahneita. Miten voi pitää ahneena ideaalia, että kaikilla maailman ihmisillä olisi yhtäläinen pääsy kaikkeen tietoon ja kulttuuriin. Varmasti se on kaikkien mielestä tavoiteltava päämäärä, mutta osan mielestä mahdotonta, koska sitten kukaan ei muka tekisi enää mitään.”

Lue SK:n piratismiin liittyvät jutut täältä.