Tarja Halonen: Vallanhaluinen demari, joka mursi lasikaton – Tasavallan presidentit SK Radiossa

Ensimmäisen naispresidentin heikoista johtamistaidoista liikkuu paljon huhuja, mutta vähän faktaa.

Uusi presidentti Urho Kekkonen (vas.) ja väistyvä presidentti Juho Kusti Paasikivi Kekkosen virkaanastujaisissa 1. maaliskuuta 1956.

 

Suomi sai ensimmäisen naispresidenttinsä 1. maaliskuuta 2000. Tarja Halosen valinnalla oli valtava merkitys sukupuolten tasa-arvolle, mutta presidenttinä Halonen oli paljon muutakin kuin pelkkä sukupuolensa edustaja.

Hänet tunnettiin määrätietoisena johtajana, jonka vallanhalun kanssa kaikki eivät tulleet toimeen. Varsinkin toisella kaudellaan Halonen puolusti asemaansa tiukasti, kun moni olisi halunnut leikata presidentin valtaoikeuksia entisestään.

Moni näki Tarja Halosen koko kansan presidenttinä, mutta pohjimmiltaan hän pysyi sosiaalidemokraattina, jonka aatteen paloa vuodet Mäntyniemessä eivät kyenneet häivyttämään.

Asiantunijavieraina jaksossa ovat toimittaja Hannu Lehtilä ja professori Maria Lähteenmäki.   

 

Tasavallan presidentit on Suomen Kuvalehden podcast-sarja, jossa tutustutaan Suomen presidentteihin aakkosjärjestyksessä Ahtisaaresta Svinhufvudiin.

Jaksoissa palautetaan mieleen jokaisen presidentin uran huippuhetki ja keskustellaan asiantuntijavieraiden kanssa siitä, millaisia presidentit ovat olleet ihmisinä ja johtajina. Lisäksi pohditaan, millaisen perinnön he ovat jättäneet presidenttiydelle ja suomalaiselle yhteiskunnalle.  

Toimittaja: Tuomo Lappalainen

Editointi: Tuomas Pulsa

Kesto: 23 min 22 s

Lähteet:  Paavo Haavikko: Tarja Halosen tarina. Art House 2001; Markku J. Jääskeläinen – Tapio Pekkola: Kampanja, jonka ei pitänyt onnistua. Otava 2000; Hannu Lehtilä: Tarja Halonen ­– yksi meistä. Otava 2005; Hannu Lehtilä: Tarja Halonen – paremman maailman puolesta. Tammi 2012;  

 

Podcast on alun perin julkaistu Suomen Kuvalehden digitilaajille 15. helmikuuta 2017.