Demokratian voitto ei ratkaissut Myanmarin vähemmistöongelmia

Aung San Suu Kyitä on syytetty jopa burmalaiseksi nationalistiksi, kirjoittaa Sami Lahdensuo.

Profiilikuva
Aung San Suu Kyi
Teksti
Sami Lahdensuo
Suomen Kuvalehti
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Myanmarissa 8.11. pidetyt vaalit antoivat tuloksen, jollaista optimistisimmat aktivistit hiljaisesti toivoivat. Maan demokratiaikonin Aung San Suu Kyin johtaman National League of Democracyn (NLD) voitto oli jopa suurempi kuin kukaan uskalsi odottaa. Sen voittoa on länsimaisessa mediassa pidetty ratkaisevana maan uudistumisen kannalta. Tilanne on kuitenkin monimutkaisempi kuin perusdemokraattinen analyysi antaa ymmärtää.

 

Viimeiset 25 vuotta Myanmar on näyttäytynyt läntisessä keskustelussa maana, jossa keskeinen kysymys on ns. demokraattisen opposition ja sotilasdiktatuurin välinen kamppailu. Mielikuva on yhä voimakas. Myös uutisointi vaalien tuloksesta on pelkistynyt hyvän ja pahan välisen akselin kuvaukseksi. Kuitenkin maassa jo yli 60 vuotta jatkuneet etniset aseelliset konfliktit määrittävät yhä Myanmarin nykyisyyden ja tulevaisuuden. Tämä on myös NLD:n suurin haaste.

Vähemmistönä olevat kansat (etnisiä burmalaisia väestöstä on noin 2/3, loput koostuvat 134 kansanryhmästä) asuttavat pääasiassa maan reuna-alueilla olevia osavaltioita, joilla on runsaat luonnonvarat ja hyvät yhteydet naapurimaihin. Taistelu näiden alueiden itsehallintopyrkimyksistä on johtanut vuosikymmenten aikana jatkuvaa humanitaarista apua vaatineeseen miljoonien ihmisten pakolaisuuteen maan sisällä ja ulkopuolella.

Myös NLD:hen ja Aung San Suu Kyihin kohdistunut kärjekkäin kritiikki liittyy etnisiin vähemmistöihin. Suu Kyitä on syytetty jopa burmalaiseksi nationalistiksi, jolla ei olisi ollut halukkuutta toimia rakentavasti etnisten konfliktien sovittelussa.