Maahanmuuton ”hintalappua” ei ole mahdollista esittää
Maahanmuuton onnistuminen lepää valikoitumisen, kotouttamisen ja peruskoulun varassa, kirjoittaa Juhana Vartiainen.
Kaikkien Pohjoismaiden äänestäjät ja päättäjät joutuvat miettimään, miten laajat julkiset vastuut – palvelujen ja tulonsiirtojen muodossa – voidaan säilyttää huoltosuhteen muuttuessa. Maahanmuutto on todennäköisesti yksi keskeinen osa ratkaisua.
Työllisyyttä on pakko kasvattaa. Koska kantaväestön ikäluokat eivät kasva entiseen tapaan, työllisyyskasvun tulee perustua entistä enemmän työperäiseen maahanmuuttoon. Näin tietysti on jo pitkälti asianlaita.
Norjassa noin kaksi kolmasosaa työllisyyskasvusta on vuoden 2004 jälkeen ollut EU-maista muuttaneiden varassa. Ruotsissa työllisten määrä kasvoi vuodesta 2010 vuoteen 2013 noin 225 000:lla, ja noin puolet perustui ulkomailla syntyneiden työllisyyden kasvuun.
Suomessa työikäisten määrä vähenisi tällä vuosikymmenellä selvästi ilman positiivista nettomaahanmuuttoa. Helsingin työllisyyskasvu perustuu lähes kokonaan maahanmuuttoon ja nuoret maahanmuuttaja-aikuiset perustavat hanakammin yrityksiä kuin samanikäiset suomalaiset.