Joka vuosi elokuun kuudes päivä Frank Oppenheimer avasi viskipullon ja joi Hiroshiman muistoksi

Tieteen etiikka on eristetty omaksi alakseen.

Profiilikuva
Frank Oppenheimer
Teksti
Tiina Raevaara
Tiina Raevaara on filosofian tohtori ja kirjailija.
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Fyysikko J. Robert Oppenheimer johti toisen maailmansodan aikana Manhattan-projektia, jonka tavoitteena oli kehittää ydinase Yhdysvaltain käyttöön. Tehtävässä onnistuttiin, ja elokuussa 1945 Hiroshimassa ja Nagasakissa kuoli noin 140 000 ihmistä aivan uudella tavalla.

On vaikea saada jälkikäteen selville, katuiko Oppenheimer osallistumistaan ydinpommin kehittämiseen, tai jos katui, niin mihin tunne oikeastaan kohdistui.

Oppenheimerista on kuitenkin tullut tieteen etiikan ja tutkijan moraalin symboli. Hänen työstään on tehty oopperoita ja kirjoja. On ajateltu, että Oppenheimer joutui aikoinaan konkreettisen valinnan eteen, että hänen eteensä tuli hetki, jolloin piti valita, syntyykö maailmaan ihmisiä tappava ydinpommi vai ei.

Robert Oppenheimerilla oli pikkuveli Frank. Myös Frank oli fyysikko ja osallistui Manhattan-projektiin.

Frank katui. 1960-luvun lopulla hän perusti San Franciscoon tiedekeskus Exploratoriumin. Frank Oppenheimer halusi saada ihmiset suhtautumaan maailmaan uteliaasti. Hän ajatteli tiedekeskustaan korvauksena maailmalle: tieteellä voi tehdä pahaa, mutta sillä voi tehdä myös hyvää.