Mainos

Kilpailukyky edellyttää osaamisen sertifiointia

Kehittyvä Suomi Mainos 3.4.2019 09:33
GSD NORDICIN TUOTTAMA MAINOS
Jorma Malinen toivoo, että digitaalisen informaation määrän kasvaessa ihmiset oppivat ymmärtämään, mistä tieto tulee, ja miksi he saavat juuri tiettyä informaatiota esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Muuten riskinä on, että käsitys yhteiskunnasta alkaa eriytyä eri ihmisryhmien välillä.
Teknologia ja ilmastonmuutos luovat työelämän murrosta, jossa uuden oppiminen nousee tärkeäksi tekijäksi. Tulevaisuudessa osaaminen pitää pystyä tunnistamaan entistä paremmin.

Teknologian nivoutuminen yhä tiiviimmin osaksi työntekoa on yksi suurimmista työelämän murroksista. Vaikka teknologia ottaa hoitaakseen joitakin ihmisen tähän asti tekemiä asioita, on hyvä muistaa, että todellinen lisäarvo tuottavuudelle ja työn sisällölle syntyy sittä, että teknologia ja ihminen tekevät asioita yhä enemmän yhdessä.

“Monta työtehtävää tulee häviämään teknologisen murroksen myötä, mutta niin on ollut koko historian ajan. Työ itsessään ei häviä. Sen tilalle tulee toisenlaista työtä ja osaamista”, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen muistuttaa.

Teknologisen murroksen myötä työntekijöiden osaamisvaatimukset ja kyky oppia uutta korostuvat. Jo nyt, mutta korostuneesti tulevaisuudessa, hyvä työntekijä on sellainen, joka kykenee oppimaaan nopeasti uutta ja omaksumaan uusia asioita. Tulevaisuudessa pelkkä tutkinto ei enää riitä, vaan sillä on merkitystä, mitä ihminen oikeastaan osaa.

Omaa osaamista pitää päivittää jatkuvasti eikä enään riitä, että työnantajat tunnistavat tutkinnon CV:n perusteella. Siksi Suomeen pitäisi saada jo seuraavalla hallituskaudella sertifioitu osaamisen tunnistamisejärjestelmä, jollaisiarakennetaan jo Euroopassa keskeisissä kilpailijamaissamme.

“Tämä on tulevaisuudessa kohtaantokysymys. Miten työn uudet tarpeet ja koulutusjärjestelmä kykenevät palvelemaan yksilöä ja työelämää. Suomen menestys perustuu korkeaan osaamiseen ja meidän on oltava vähintään yhtä hyviä osaamisen ja työelämän kehittämisessä kuin kilpailijat”, Malinen muistuttaa.

Kenellä on vastuu osaamisen päivittämisestä?

Teknologian entistä vahvempi tulo kaikille aloille edistää myös toista Ammattiiliitto Pron tärkeää tavoitetta seuraavalle hallituskaudelle eli ilmastonsuojelua. Ilmastonmuutos ja hiilineutraalius tulee liiton mielestä nostaa kaiken päätöksenteon keskiöön. Pelkät kauniit sanat eivät riitä, vaan teknologian ja päätöksentekokyvyn on kuljettava käsikädessä.

“Kun tulevaisuudessa luovutaan sellaisesta teollisuudesta ja toimintatavoista, jotka eivät edistä ilmastonsuojelua, ihmiset joutuvat päivittämään osaamistaan. Kenellä silloin on vastuu, että ihmiset työllistyvät uudelleen: yhteiskunnalla, yksilöllä itsellään vai yrityksellä? Kaikkien kolmen pitäisi toimia omaltaosaltaan vastuunkantajana, jolloin ihmiselle löytyy uusi työ ja tulevaisuus”, Malinen toteaa.

Suomessa pitäisi lopettaa teknologialla pelottelu ja lähteä reippaasti mukaan robotiikkaan, tekoälyyn, automaatioon ja muuhun digitalisaatioon. Muualla maailmassa teknologia kehittyy hurjaa vauhtia ja meilläkin pitäisi kyetä soveltamaan ja kehittämään uutta, lisäarvoa tuovaa teknologiaa. Muutosta ei pidä myöskään kauhistella, sillä työelämä on muuttunut aina. Nyt vain on teknologian myötä nopeampi. Se asettaa toki työntekijälle haasteita pysyä mukana muutoksessa ja pitää samalla huolta itsestään.

Psyykkisen työsuojelun merkitys tuleekin korostumaan tulevaisuudessa, kun työ on yhä enemmän asiantuntijatyötä. Malinen painottaa, että me tarvitsemme psyykkisen työsuojelun kriteerit. Niissä pitää huomoida työntekijän henkilökohtaiset edellytykset ja psyykkiset ominaisuudet esimerkiksi kestää painetta ja sietää stressiä.

“Tähän ei ole vielä suunnitelmaa, mutta etsimme jo yhteistyökumppaneita, joiden kanssa näitä voi pohtia”, Malinen kertoo.