Uusi suomalainen oopperaorganisaatio levittää esityksensä reaaliajassa satelliitin kautta

Kulttuuri 1.6.2013 13:00
Oopperalaulaja Jorma Hynynen Akseli-oopperassa 26. helmikuuta 2013. Kuva Kimmo Mäntylä / Lehtikuva.

Kansallisooppera tuottaa vuosittain 15 oopperaa, ja talon taiteellisen johtajan Mikko Franckin mukaan ooppera voi Suomessa hyvin.

Malmön oopperan kapellimestari Ville Matvejeff kuitenkin uskoo, että voisi mennä paremmin. Hän ihmettelee, miksi Suomessa on vain yksi jatkuvasti toimiva oopperatalo, kun Ruotsissa niitä on kuusi ja 1,3 miljoonan asukkaan Virossa kaksi.

”Väitän, että ooppera on kiinnostavampi taide- ja viihdemuoto kuin ihmiset keskimäärin ajattelevat. Voi olla, että ooppera ei vain ole tullut kaikkien tietoisuuteen oikealla tavalla”, Matvejeff sanoo.

Kansallisoopperan lisäksi Suomessa on lukuisia paikallisia pienimuotoista toimintaa harjoittavia perinteisiä oopperayhdistyksiä ja oopperaa esittäviä kesäfestivaaleja. On Savonlinnan oopperajuhlat ja nykyoopperaan keskittyneitä ryhmiä, kuten Ooppera Skaala. Nuorten voimin oopperaproduktioita on rakennettu esimerkiksi Sibelius-Akatemiassa ja Metropolia ammattikorkeakoulussa.

Kokeellinen ooppera on kuitenkin pienimuotoista.

”Oopperaa esitettiin live-elokuvana Turun kulttuuripääkaupunkivuoden yhteydessä 2011. Oopperan tapahtumat heijastettiin jättinäytöille”, Matvejeff kertoo.

”Elokuvallinen kokemus sai minut ajattelemaan, että nyt on tunnetasolla päästy visuaalisuuden keinoin siihen, mitä oopperassa pitäisi vaatia aina.”

Kokemuksen innoittamana Matvejeff alkoi rakentaa uutta oopperaorganisaatiota. Torstaina 6. kesäkuuta julkistettavan New Generation Operan (NGO) tavoitteena on tuottaa uudenlaisia oopperateoksia sekä uudistaa oopperan kustannusrakennetta ja jakelutapaa.

NGO:n esityksissä teatterisaleissa on suuret näytöt, joihin heijastetaan kameraryhmän kuvaamaa lähikuvaa esityksestä. Videokuva leikataan kuvaamisen yhteydessä valmiiksi tuotteeksi, joka voidaan välittää reaaliaikaisesti satelliitin kautta Suomeen ja ulkomaille katsottavaksi mobiililaitteella, internetissä tai elokuvateatterissa.

”Vaikka esitystilan kapasiteetti on rajallinen, yleisöpotentiaali kaikkialla maailmassa on rajaton. Ihmiset ostavat entistä enemmän sovelluksia kännyköihinsä”, Matvejeff sanoo. ”Jos onnistumme tavoittamaan kansainvälisesti 20 000 ihmistä esitystä kohti, pääsemme nollatulokseen.”

Suomessa oopperan katsominen vaatii useimmiten tapahtumapaikalle menemistä. Kansallisooppera toki tekee televisiointeja ja julkaisee tuotantojaan dvd-levyinä. Finnkinon teattereissa voi nähdä newyorkilaisen The Metropolitan Operan esityksiä.

Keräisikö ooppera enemmän katsojia, jos sitä tehtäisiin englantilaisen hittituotteen, kaksi vuotta toimieen Opera Up Close -ryhmän tapaan? Ryhmä esittää oopperansa baarissa Lontoossa, ja ne on sovitettu pianistille ja parille solistille.

Matvejeffin mielestä uudistaa voisi myös oopperan aikakäsitystä, joka on peräisin 1800-luvulta.

”Voisiko ooppera olla formaatiltaan enemmän elokuvamaista ja sisältää nopeita leikkauksia, joihin ärsykemaailmamme on tottunut? NGO:ssa emme tuota oopperaesitysten filmatisointeja vaan ohjaamme oopperateokset valmiiksi elokuvalliseen muotoon.”

Säätiön avulla

New Generation Operan neuvonantajiin kuuluvat muun muassa Jorma Hynninen, Esa-Pekka Salonen, Karita Mattila, Einojuhani Rautavaara ja Leif Segerstam.

Yrityksen toiminnan aloittamisen mahdollistaa Jane ja Aatos Erkon säätiö, jonka lahjoittama avustus turvaa oopperan perusrahoituksen 4-5 vuodeksi. Yrityksen budjetista noin kolmasosa kertyy lipputuloista, puolet saadaan säätiöltä ja loput yritysyhteistyökumppaneilta.

NGO:n esikoistuotanto Don Giovanni esitetään Aleksanterin teatterissa Helsingin juhlaviikoilla. NGO pyrkii 2-3 produktion tuottamiseen vuosittain.