Tuolilla numero 18

Ruotsin akatemia ajautui 1870-luvulta alkaneen historiansa ehkä pahimpaan kriisiin vuonna 2018. Sen seurauksena runoilija Tua Forsström sai kutsun Akatemian jäseneksi. Hän on ensimmäinen Suomen kansalainen kuninkaan asettamassa tehtävässä. Forsström lukee kesällä Nobel-ehdokkaiden koko tuotannon. Lukemastaan hän voi puhua vain Akatemian jäsenten kanssa, koodinimin.

Tua Forsström.
Tua Forsström.

Kuin keskelle arkea olisi heitetty käsikranaatti, kirjailija ja kirjallisuudentutkija Sara Danius kuvasi sitä, kun hänet kutsuttiin Ruotsin akatemian jäseneksi vuonna 2013.

Hän tarkoitti viestejä, puheluita ja median huomiota.

De Aderton, ruotsalaisessa mediassa kirjoitetaan isoilla alkukirjaimilla, kun puhutaan Akatemian kahdeksastatoista jäsenestä.

Jäseniä on kahdeksantoista, koska niin Akatemian perustanut kuningas Kustaa III päätti 1780-luvulla. Hän otti mallia Ranskan akatemiasta, jonka 40 jäsentä kutsutaan kuolemattomiksi, Les Immortels.

Kuningas antoi Ruotsin akatemialle tehtäväksi vaalia ruotsin kieltä ja ruotsinkielistä kirjallisuutta. Jäseniksi valittiin alkuun kirjailijoita, akateemisesti kouluttautuneita ja aatelisia. Motoksi valikoitui: ”Snille och smak.” Nerous ja maku.

Sisältö