Alikersantin hommaa

SK:n pitkäaikainen tekijä jää eläkkeelle.

Journalismi 01.12.2017 06:00
Oona Komonen

Viulukotelo nojaa seinään. Pöydällä on tummaa olutta. ”Ihmiset ovat kysyneet, miksi viulu, eikö se ole helvetin vaikea soitin? Siksi juuri.” Pubin peräseinän screen valaisee Reijo Vahtokarin, 63, kasvoja. Jääkiekko ei kiinnosta, paitsi jos kyse on kotikaupungin joukkueesta, Porin Ässistä.

Nuori poika halusi toimittajaksi. Ensimmäisiin työpaikkoihin lukeutui kesätoimittajan pesti Satakunnan Kansassa 1970-luvulla. Eräänä iltana Vahtokari soitti tavallisen, päivän viimeisen poliisikierroksen. Ei uutisia, hän sanoi lehden toimitussihteerille. Sihteeri ryhtyi penkomaan roskakoria etsien juttua, jolla voi täyttää lehden viimeisen tyhjän tilan. Tämä on sitä uutisvalintaa, jota teille koulussa opetetaan, hän sanoi. Kun Vahtokari lähti kotiin, jäi toimitussihteeri laittamaan lehden kiinni ja sammuttamaan valot.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Valinnat
PELITÄRPIT

MUSIIKKI

Morrissey on kadottanut yhteyden menneisyyteensä.

Romaani

Femme fatale japanilaisittain.

Romaani

Juha Hurme satuilee faktapohjalta.

Lastenromaani

Mitkä aarteet ovat oikeasti tärkeitä?

Sisältö