Teemu Leinonen uskoo Wikimediaan

Kulttuuri 12.5.2008 12:43

Wikimedia-säätiön ainoa pohjoismainen neuvonantaja jättäisi tehtävänsä oitis, jos siitä ryhdyttäisiin maksamaan palkkaa.

teemu leinonen

Teksti Päivi Ängeslevä
Kuva Kaisa Rautaheimo

Pari työkaveria kertoo saman tarinan Teemu Leinosesta, avoimen oppimisympäristön kehittäjästä:

Leinonen istui pari vuotta sitten teknologiakonferenssissa ja kuunteli esitystä Kannettava tietokone jokaiselle lapselle -projektista. Visio oli huikea, sillä se tavoittaisi miljardi kehitysmaan kouluikäistä ja mullistaisi tavan opettaa köyhiä lapsia.

Yhdelle läppärillekin jäisi hintaa vain sata dollaria, sillä kehitysmaa sitoutuisi ostamaan kerralla miljoona konetta.

Esityksen jälkeen tuli hiljaista. Vain Leinonen nousi ylös ja kysyi ääneen sen, mitä muut eivät uskaltaneet. Ovatko tietokoneet todellakin paras investointi köyhien lasten koulutukseen? Ja mihin opettajat unohtuivat?

Vastausta Leinonen ei saanut, mutta jotain tarina kertoo hänestä. Onko hän uuden ajan Robin Hood, joka puolustaa kehitysmaita ahneiden suuryritysten riistolta? Vai jääräpäinen toisinajattelija, joka lyö suorilla puheillaan kapuloita kehityksen rattaisiin?

Siihen Leinonen saa vastata itse, mutta ainakin hänet on huomattu maailmalla. Hän on Taideteollisen korkeakoulun Medialaboratorion oppimisympäristöjen tutkimusryhmän johtaja, joka kutsuttiin kohta kongressin jälkeen Wikimedia-säätiön neuvoa-antavan toimikunnan jäseneksi.

Leinonen on Wikimedian ainoa pohjoismainen neuvonantaja. Tehtävästä ei saa palkkaa, mutta siinä voi sentään vaikuttaa satojen miljoonien netinkäyttäjien arkeen.

*

Teemu Leinosta jännittää, ja se näkyy Mediapäivillä Helsingin Messukeskuksessa.

Hän esitelmöi mediaväelle Wikimediasta ja kävelee – tai miltei tanssahtelee – luentosalin esiintymislavalla. Hän puhuu tottuneesti säätiön ylpeydestä, Wikipedia-tietosanakirjasta, joka on maailman kymmenen suosituimman verkkosivuston joukossa.

Säätiöllä on Wikipedian lisäksi kahdeksan muuta vapaasti muokattavaa ja hakuteosmaista verkkosivustoa. Nekin Leinonen listaa. On Wikisitaatti, Wikinews, Wikilähde, Wikikirjat, Wikisanakirja ja Wikispecies, kaikki omien alojensa kokoelmia.

On mediavarasto Commons, joka sisältää esimerkiksi valokuvia. Ja tietysti Wikiopisto, avoin oppimis- ja tutkimusympäristö, joka on Leinosen ominta alaa.

Sitten hän pääsee säätiön visioon, jonka hän heijastaa valkokankaalle ylpeänä: ”Kuvittele maailma, jossa jokaisella on vapaa pääsy kaikkeen tietoon. Sellaisen maailman luomiseen me olemme sitoutuneet.”

Kuulostaa ällöttävän beatlesmaiselta, mutta säätiön missio on jo konkreettisempi. Siitäkin Leinonen puhuu innolla: tavoitteena on tarjota koulutuksellista materiaalia kaikille maailman ihmisille mahdollisimman tehokkaasti internetin välityksellä.

Ja siinä riittääkin työtä. Leinonen vyöryttää esiin Unescon tietoja kehitysmaista: Melkein 800 miljoonaa yli 15-vuotiasta ei osaa lukea. Joka viides aikuinen ei osaa lukea. 72 miljoonaa lasta ei ole koulussa.

”Koulutuksen puute haisee!” Leinonen julistaa englanniksi. ”Rikokset haisevat! Hyväksikäyttö haisee! Kansalaissodat haisevat! Ja kaikki nuo pahat asiat ovat kytköksissä koulutuksen puutteeseen!”

Lue lisää SK:sta 19/2008 (ilm. 9.5.2008)

Opiskele verkossa (SK netti 9.5.2008)