Eläinrakkautta ilmassa

Suomen kansainvälisesti tunnetuin nykytaiteilija murtaa ihmisten ja eläinten välistä jaottelua.

Ihmiset & KUVATAIDE 26.01.2018 06:00
Minna Kontkanen

Eija-Liisa Ahtila. © LIISA TAKALA

Kuva- ja elokuvataiteilija Eija-Liisa Ahtilan työhuone on entinen varastomökki omakotitaloalueella. Se muistuttaa sisältä enemmän siistiä tutkijankammiota kuin ateljeeta. Vanha mutta valpas katalonianpaimenkoira louskuttaa ja partioi sisällä ja ulkona.

Työhuoneen tila ei riitä Ahtilan videotaiteen laajakulmaisiin studiokuviin. Täällä hän suunnittelee ja käsikirjoittaa teoksensa, jotka kuvataan studiolavasteissa ja niiden ulkopuolella.

Ahtila on Suomen kansainvälisesti palkituin ja tunnetuin nykytaiteilija. Hän uudisti 1990-luvulla videotaiteen ja teki siitä kiinnostavampaa kuin aikaisemmin.

Lopullisesta läpimurrosta on kohta 20 vuotta. Vuonna 1999 Ahtila voitti Venetsian taidebiennaalin kunniamaininnan parisuhteen loppua tutkailevalla draamallaan Lohdutusseremonia.

 

Nykyisenä digikameroiden ja teräväpiirtokuvan aikana video- ja elokuvataiteen jaottelu ei ole kovin mielekästä. Videotaiteen alkuhämärissä, 1970-luvun taitteessa, ero oli jyrkkä. Avantgardeimmatkin mustavalkoelokuvat kuvattiin filmille ja esitettiin elokuvateatterissa, kun taas videotaidetta oli galleriaan tuotu putkitelkkari, jonka suttuisessa kuvassa näkyi tallenne performanssiesityksestä.

Elokuvaa Lontoossa ja Los Angelesissa opiskellut Ahtila toi videotaiteeseen valtavirtaelokuvan keinoja, ammattinäyttelijöitä ja teknistä hioutuneisuutta, mutta tarinat ja vuorosanat olivat moniselitteisiä kuin elämä.

Kokeileva kerronta on pysynyt Ahtilan teosten keskiössä läpi vuosien.

Kun nykyaikainen videoteos näytetään galleriassa tai museossa usealta vierekkäiseltä näytöltä, näytöt keskustelevat toistensa ja katsojan kanssa, joka on yleensä aloittanut katsomisen teoksen keskeltä. Vaikutelma toisin sanoen poukkoilee kuin nykyihmisen keskittymiskyky.

Samaan aikaan Ahtilan teokset hehkuvat rauhallista kauneutta. Tämä kontrasti on yksi syy hänen suosioonsa.

2000-luvulla Ahtilan kuvakerronnan runous on säilynyt. Sisältö ja sanoma ovat vähitellen muuttuneet.

 

Mäntän Gösta-museossa maailman ensiesityksensä saava Mahdollinen rakkaus tarkastelee ihmisen kykyä tuntea arvostusta ja empatiaa muita elollisia olentoja kohtaan.

Teokseen kuuluvat leveä LED-moduuleista rakennettu seinämä, jolla esitetään mistä ihmiset saavat kyvyn rakastaa, pienemmällä monitorilla varustettu pöytä, jonka ääreen katsoja saa istahtaa, sekä kaiuttimia ja kohdevaloja.

Tämänkertaiset ammattinäyttelijät ovat Matleena Kuusniemi ja Jenny Academic.

”Kun alan suunnitella teosta, tahdon selvittää itselleni, miten asia on.”

Toinen Mahdollisen rakkauden versio kiertää keväästä alkaen hänen newyorkilaisen galleristinsa Marian Goodmanin Pariisin galleriassa, Sydneyn biennaalissa sekä Leuvenissa Brysselin lähellä.

”Kun alan suunnitella jotain teosta, yleensä tahdon selvittää itselleni, miten jokin asia on”, Ahtila sanoo. ”Sitten ryhdyn tutkimaan taiteen keinoin aihepiiriä.”

”Olen ekologisen elokuvan tekijä ja mietin, miten voin elokuvan ja ajattelun keinoin kuvata ihmisen ja muiden elollisten olentojen kokemusta maailmasta.”

 

Helmikuussa Ahtilan työnkuvaan liittyy tanssitaide, kun hänen liikkuvaan kuvaan hahmottamansa tienoo rakennetaan koreografi Veli Lehtovaaran tanssiteoksen Peltotiekeskusteluja yhteyteen.

Kolmen tanssijan esitys keskustelee liikkein ja sanoin muiden luonnonmuotojen ja yleisön kanssa.

”Haluaisin jatkossakin tehdä monenlaisia töitä”, Ahtila sanoo.

”Liikkuvasta kuvastakin kiinnostuin osittain siksi, että halusin tehdä enemmän yhteistyötä muiden kanssa.” 

 

Mahdollinen rakkaus Gösta-museossa (Joenniementie 47, Mänttä) 3. helmikuuta alkaen. Peltotiekeskusteluja-esitykset 22. helmikuuta – 3. maaliskuuta Zodiakissa (Kaapelitehdas, Helsinki).

Kultaa ennen olympialatuja

Krista Pärmäkoski, 27, hiihti kultaa 10 kilometrin maastohiihdon maailmancupin kilpailussa Slovenian Planicassa. Eroa Ruotsin hopeamitalistiin Charlotte Kallaan jäi 3,6 sekuntia. Voitto on Pärmäkoskelle uran ensimmäinen maailmancupissa. Aiemmin hänellä oli kaksi osuusvoittoa takaa-ajokisoista maailmancupissa. 

Konsertit ovat ohi

Laulaja Neil Diamond, 77, perui jo sovitut 50-vuotistaiteilijajuhla­konserttinsa. Hänelle on diagnosoitu Parkinsonin tauti. Diamond ehti esiintyä Euroopassa, mutta konsertit Australiassa ja Uudessa-Seelannissa jäävät väliin. Hän aikoo kuitenkin jatkaa musiikin tekemistä.

Vangittu kustantaja

Hongkongissa asuva Ruotsin kansalainen Gui Minhai, 53, on pidätetty Kiinan viranomaisten toimesta. Gui Minhai on kustantaja, joka on erikoistunut Kiinan kommunistisen puolueen johtajia kriittisesti käsittelevään kirjallisuuteen. Hallinnon kritisoimista pidetään valtion vastaisena.

Koonnut Oona Komonen

Kuvat © Primoz Jeroncic / LK, Frederic J. Brown / AFP / LK, AFP / MVPhotos

Sisältö