Valkoisen talon emäntä

Johanna Tolonen luotsaa 50-vuotiasta Finlandia-taloa pandemian yli.

tapahtumat
Teksti
Tero Miettinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Rovaniemellä on poronsarvien muotoinen asemakaava, Helsingissä luunvalkoisena hohtava Finlandia-talo. Johanna Tolonen, 53, tuntee nämä Alvar Aallon klassikot: 15 vuotta kului napapiirin matkailubisneksessä, viimeiset yhdeksän hän on työskennellyt Finlandia-talon toimitusjohtajana.

Finlandia-talossa ehdittiin jo tottua hyviin uutisiin. Vuonna 2019 EU-ministerikokouksien siivittämänä liikevaihto tuplaantui ja voitto viisinkertaistui 3,3 miljoonaan. Vuotta aiemmin Finlandia-talo voitti maailmanlaajuisen tapahtumatalokisan.

”Aallon kädenjälki on tärkeä vahvuus, mutta ei sillä pelkästään alan kilpailussa pärjää pitkälle. Juhlavaan maineeseen liittyy menneisyyden varjojakin, joista tosin on jo aika päästä eroon.”

Esimerkiksi akustiikka nousee yhä usein puheeksi, samoin jäykistelevät mielikuvat.

”Mutta se on pieni huoli nykyhetkeen verrattuna”, Tolonen huokaa.

 

Koronavuoden 2020 aikana Finlandia-talon liikevaihdosta on lähtenyt 80 prosenttia ja tulos on tukevasti tappiolla. Tyhjäkäynti tulee kalliiksi.

Oma henkilökunta, osa-aikaisineen 58 henkeä, on ollut lomautettuna huhtikuun alusta. Välillä on kutsuttu osa porukasta hoitamaan tapahtumia.

”Väheksymättä rajoitusten tärkeyttä väitän, ettei kongressi- ja tapahtuma-alan valmiutta toimia turvallisesti ole ymmärretty. Se on keskeisimpiä osaamisiamme”, Johanna Tolonen sanoo.

Hänen mukaansa Finlandia-talossa ei ole epidemian aikana todettu ainuttakaan altistumista, vaikka siellä on ollut kohtuullisen isojakin tapahtumia.

Samalla on kehitelty uutta tekniikkaa ihmisten kohtaamiseen etänä. Elissa-saliin avattiin toukokuussa hybridistudio. Se mahdollistaa, että tapahtumaan voi osallistua sekä paikan päällä että etänä. Lisäksi on toteutettu striimauksia talon eri tiloissa.

 

Finlandia-talon ensimmäinen osa täyttää 50 vuotta joulukuussa 2021. Alvar Aalto suunnitteli sen ensisijaisesti konserttitaloksi. Kongressisiiven Aalto luonnosteli tarinoiden mukaan klubiaskin kanteen, ja se valmistui 1975, vain vuosi ennen arkkitehtilegendan kuolemaa.

Tammikuussa 2022 alkaa Finlandia-talon kolmevuotinen perusparannus. Eniten mielenkiintoa on herättänyt marmoriverhoilun uusiminen, joka tehtiin edellisen kerran 1998–1999.

Nyt vaihtuu myös laattojen materiaali. Carraran marmorin tilalle tulee väritykseltään samankaltainen Lasan marmori, jonka pitäisi kestää paremmin Pohjolan säätä.

Maisemaan sulautumisestaan ja ajattomuudestaan huolimatta Finlandia-talo voi nykysilmin tuntua sulkeutuneelta – ainakin verrattuna keskustakirjasto Oodiin, joka muistuttaa jättimäistä imurin suulaketta.

”Tavoitteena on avata taloa muillekin kuin tapahtumayleisölle. Omana haluni on ollut, että talon ovet ovat päivisin avoinna”, Tolonen linjaa.

Jo olemassa olevat Finlandia Café ja yleisögalleria ovat osa suunnitelmaa. Samaan avoimuuteen tähtää myös Pikku-Finlandia, remontin ajaksi Töölönlahden rannalle tuleva puinen paviljonki.

Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden suunnittelema yksikerroksinen rakennus mahdollistaa jopa tuhannen hengen tilaisuuden. Kolmen vuoden jälkeen sitä odottaa tulevaisuus kouluna tai muuna tilana. Rakennusbudjetti on kymmenen miljoonaa euroa ja arvioitu käyttöikä 20 vuotta.

”Pikku-Finlandiasta tulee avoin olohuone Töölönlahdelle. Ulos rakennetaan terassi.”

 

Aloittaessaan Johanna Tolosella oli jättimäinen haaste: vuonna 2011 Musiikkitalo valmistui ja Finlandia-talo menetti vakiovuokralaisensa Radion sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin.

”Siitä seurasi myönteisiäkin vaikutuksia. Konserteilla oli vakioajat, joten saimme myyntikalenteriin joustoa. Isot tapahtumat vaativat suunnittelua vuoden, jopa kaksi.”

Vaikka remontin alkamiseen on vielä vuosi aikaa, Tolonen odottaa sitä innolla.

”Kun siirryin Helsinkiin, vaihtuivat retkeilyvaatteet jakkupukuun. Nyt saa totutella haalareihin.”