Suomen Kuvalehden journalistipalkinto Yle Teeman Ulla Martikainen-Florathille

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Yle Teeman kanavapäällikkö Ulla Martikainen-Florath saa Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon 2009. Palkinto on myös tunnustus koko Teema-kanavalle.

Ulla Martikainen-Florath
“Teema on mahdollinen vain Yleisradiossa, ja kanava ammentaa voimansa siitä, että olemme osa Yleä”, sanoo journalistipalkittu kanavapäällikkö Ulla Martikainen-Florath. Kuva Kaisa Rautaheimo.

Suomen Kuvalehden journalistipalkinto vuonna 2009 annetaan Yleisradion Teema-television kanavapäällikölle Ulla Martikainen-Florathille. Hän on kulttuuripersoona, joka on tiiminsä kanssa luonut kansainvälisen tason ohjelmatarjontaa suomalaisille, palkintoraati perusteli.

Teeman nimi ei ole aina ollut Teema. Alussa kanavan nimi oli Yle KOT.

Jo 1990-luvun lopussa Ulla Martikainen-Florath istui pienessä työryhmässä, joka valmisteli Yleisradiolle uutta Kulttuurin, Opetuksen ja Tieteen erikoiskanavaa. Siis KOTtia.

KOT vaihdettiin ensin Yle Plussaksi, mutta kun kanava sai digiluvan, oli edessä virallisen nimen etsintä.

Mainostoimisto oli tehnyt kolmen nimen listan. Yle Hiili, Yle Idea ja Yle Puuma.

“Ne olivat kaikki aika ufoja. Me todettiin, että ei ehkä mikään näistä. Menimme takaisin sellaiseen pitkään nimilistaan. Minä muistaakseni ehdotin, että miksi ei laitettaisi tätä Teemaa?”

Nimen keksiminen oli lopulta helpoin asia uuden kanavan pystyttämisessä.

“Oikeastaan kukaan ei halunnut tätä. Suomalaiset eivät halunneet koko digi-tv:tä. Lehdistö ei todellakaan vaatinut, että antakaa lisää kanavia. Kaikki puhuivat vain siitä, että laatu laskee.”

Laadun romahtamista pidettiin väistämättömänä, koska ohjelman määrä kasvoi räjähdysmäisesti. Ohjelmiin käytettävät rahat eivät juuri lisääntyneet, joten oli helppo uskoa synkkiä maalailuja uusintojen uusintojen uusinnoista ja tunnista toiseen junnaavista studiokeskusteluista.

Edes Ylen sisällä ei haluttu uusia digikanavia. Tai kaikki eivät halunneet.

“Valehtelisin, jos sanoisin, että tilanne oli hirveän helppo. Tämä tuli uutena kanavana syömään muiden resursseja, vaikka todellisuudessa meillä oli muutakin rahoitusta. Mieliala oli sellainen, että älkää tulko meidän hiekkalaatikolle, älkää viekö meidän rahoja.”

Lue Ulla Martikainen-Florathin Hän-henkilökuva SK:sta 50/2009 (ilm. 11.12.).

Palkintoraadin perustelut

Teeman asema televisiokanavien joukossa on kirkastunut Ulla Martikainen-Florathin toimiessa kanavapäällikkönä. Yleisradion sivistystehtävä on keskeinen ja Teema-kanavan pieni joukko kantaa siitä suurelta osalta vastuuta: Markkinointi ja Mainonta -lehden äskettäisessä mittauksessa Teema oli Suomen arvostetuin televisiokanava. Teeman olemassaolo on paras perustelu Yleisradiolle kansallisena kulttuurilaitoksena, jonka toiminta yleisen edun mukaista.

Sananvapauden kannaltakin Teema on tärkeä: se osoittaa, että perinteisesti lyhytjänteisen television piirissä on tilaa pitkäjänteiselle työskentelylle. Teema on älyllisesti haastava ja katsojan yllättävä kanava, joka on tänä vuonna seurannut muun muassa Euroopan muutosta toisen maailmansodan jälkeen, Francon aikaa Espanjassa ja Itä-Euroopan kehitystä. Se tuo esiin lähihistoriaa laadukkaasti, sivistyneesti ja syvällisesti. Kiihkeässä ajassa Teema luo ohjelmistoaan levollisesti, keskittyneesti ja rauhallisesti, lähes mietiskellen ja katsojaa arvostaen.

Palkintolautakunta haluaa nostaa julkisuuteen myös uuden kasvon: Ulla Martikainen-Florath on kulttuuripersoona, pitkäaikainen opetusohjelmien päällikkö, joka on nykyisessä Teeman kanavapäällikön tehtävässään pienen tiiminsä sielu. Suomen Kuvalehden journalistipalkintolautakunta toteaa perusteluissaan, että kanavapäällikkö Martikainen-Florath on luonut nykyisen Teeman omalla kansainvälisen tason osaamisellaan, trenditietoisuudellaan ja näkemyksellisyydellään. Samalla palkinto on tunnustus Martikainen-Florathin johtamalle Teema-tiimille, jonka työskentely on ollut paras osoitus siitä, miksi Suomi tarvitsee yhä myös Ylen julkista palvelua.

Palkinto jaettiin 35. kerran keskiviikkona 9. joulukuuta 2009. Suomen Kuvalehden journalistipalkintolautakuntaan ovat kuuluneet vuonna 2009 ministeri Lauri Ihalainen, päätoimittaja Matti Kalliokoski, pääjohtaja Päivi Kärkkäinen, varatuomari Eira Palin-Lehtinen, toimitusjohtaja Alexander Lindholm, toimitusjohtaja Juhani Pekkala, ministeri Antti Tanskanen ja kirjailija Kjell Westö. Lautakunnan puheenjohtajana ja sihteerinä on toiminut päätoimittaja Tapani Ruokanen.

Sananvapaus on oikeusvaltion ja demokratian perusta. Hyvä journalisti edistää työssään näitä arvoja. Korostaakseen journalistisen työn merkitystä Suomen Kuvalehti perusti vuonna 1975 nimikkopalkintonsa, johon liittyy 5 000 euron stipendi. Sääntöjen mukaan Suomen Kuvalehden journalistipalkinto jaetaan vuosittain vaikuttavasta journalistisesta toiminnasta tai merkittävistä yhteiskunnallisia kysymyksiä käsittelevistä kirjoituksista, kuvista tai ohjelmista mediassa.