Suomen Kuvalehdelle pronssia maailman arvostetuimmassa infografiikan kilpailussa

Laura Koljonen
Kulttuuri 19.3.2013 14:41
Klikkaa kuvaa, näet grafiikan suurempana.

Suomen Kuvalehdessä (48/2012) ilmestynyt infografiikka Kutistunut Palestiina on palkittu Espanjan Pamplonan kansainvälisessä ja alansa arvostetuimmassa Malofiej21-kilpailussa.

SK:n grafiikka sai pronssia feature-sarjassa, jonka voitti National Geographic Magazinen työ An Army for the Afterlife. SK:n tiimiin kuuluivat graafikko Hannu Kyyriäinen, 31, valokuvaaja Marjo Tynkkynen, 41, sekä toimittaja Silja Lanas Cavada, 45.

Infografiikka käsitteli sitä, miten palestiinalaisalueet ovat pienentyneet vuodesta 1946 vuoteen 2012, kun Israel on miehittänyt sen lähes kauttaaltaan. Palestiinan arabit ja Israelin juutalaiset ovat kiistelleet rajalinjoista Israelin itsenäistymisestä saakka eli vuodesta 1948 lähtien.

Infografiikka kuvaa, miten dramaattisesti alueiden omistussuhteet ovat keikahtaneet: vuonna 2012 palestiinalaisalueita oli jäljellä enää 13 prosenttia, kun vuonna 1946 palestiinalaisten hallussa oli 97 prosenttia alueesta.

Idea aihetta käsittelevään infografiikkaan syntyi, kun Gazan kaistale oli jälleen kerran uutisissa. Aihetta haluttiin käsitellä Suomen Kuvalehden infografiikka-aukeamalla.

Aiheen visualisointia mietittiin tarkasti, sillä konfliktin kestosta johtuen aihetta oli ehditty visualisoida jo vuosikymmenten ajan.

Kuva Markus Pentikainen Suomen Kuvalehti
Grafiikan takana: toimittaja Silja Lanas Cavada (vas), graafikko Hannu Kyyriäinen ja valokuvaaja Marjo Tynkkynen.
Kuva Markus Pentikäinen / Suomen Kuvalehti.

Keskustelu

Tuo viimeinen kuva tosiaan hätkähdyttää. Onko maanvaltaus edennyt jo noin pitkälle, ja onko sille loppua näkyvissä? Mihin palestiinalaisten olisi väistyttävä, naapurimaihinko?

Grafiikka on nättiä, mutta informatiivisesti täyttä puppua. Ensimmäisessä kuvassa (1946) valkoisella merkitty alue mainitaan juutalaisalueeksi ja hiekalla merkitty palestiinalaisalueeksi. Todellisuudessa valkoinen alue on juutalaista uudisasutusta mutta ei läheskään ainoata aluetta, jossa juutalaisia asui tuossa vaiheessa.

Samoin hiekalla merkitty alue on kuvassa (1946) virheellisesti mainittu palestiinalaisalueeksi, vaikka todellisuudessa se oli tuolloin vain osa brittiläistä mandaattialuetta, joka oli vuoteen 1917 asti kuulunut Turkin imperiumiin. Hiekalla merkityt alueet omisti silloin pääasiassa Turkin valtio tai turkkilaiset feodaaliruhtinaat, eivät ketkään palestiinalaiset.

Toisessa kuvassa (1947) On YK:n jakoehdotus, joka ei koskaan toteutunut. Sillä ei siis ole käytännössä mitään tekemistä asian kanssa, koska se on pelkkä toteutumaton suunnitelma.

Kolmannessa kuvassa (1949-67) näkyvät aselepolinjat joille päättyi sota, joka alkoi viiden arabimaan hyökkäyksestä itsenäiseksi julistautunutta Israelia vastaan. Hyökkäjävaltioista Egypti miehitti Gazan ja Jordania Länsirannan ja Itä-Jerusalemin. Palestiinan pakolaisongelma on nimenomaan tämän arabivaltioiden aloittaman sodan syytä.

Neljäs kuva (2012). Kuuden päivän sodassa Israel valtasi Länsirannan ja Itä-Jerusalemin niitä miehittäneeltä Jordanialta ja Gazan sitä miehittäneeltä Egyptiltä. Niitä ei siis vallattu palestiinalaisilta eivätkä ne ole kuuluneet palestiinalaisille koskaan aikaisemminkaan.

Lisään vielä, että toivottavsti Suomen Kuvalehti (journalistin ohjeiden mukaisesti) oikaisee julkaisemansa selkeästi virheelliset tiedot. Kuten että ”vuonna 1946 palestiinalaisten hallussa oli 97 prosenttia alueesta”. Ei todellakaan ollut.