Steve McQueenin terroristielokuva herätti kohua Iso-Britanniassa

Kulttuuri 8.6.2009 21:00

Videotaiteilija Steve McQueen teki tinkimättömän elokuvan IRA:n nälkälakkolaisista.

Kun valkokankaan tiimoilta mainitaan Steve McQueenin nimi, tulee mieleen toiminta- ja lännenelokuvien amerikkalaistähti, joka kuoli 1980. Lontoolainen Steve McQueen, 40, on aiemmin videoteoksistaan tunnettu taiteilija. Hän ohjaamansa elokuva Hunger palkittiin Cannesissa keväällä 2008 parhaana esikoisohjauksena ja Tallinnan filmifestivaaleilla joulukuussa parhaana elokuvana. Sen perusteella on aihetta oppia erottamaan hänet näyttelijäkaimastaan.

Hunger on minimalistinen, värisyttävä kuvaus IRA-vankien protesteista Mazen vankilassa vuonna 1981. Michael Fassbender näyttelee Bobby Sandsia, joka menehtyi oltuaan nälkälakossa 66 päivää.

”Minulla ei ole mielipidettä Sandsista. Tämä elokuva ei käsittele oikeaa ja väärää. Samastun yhtä paljon vanginvartijoihin kuin nälkälakkolaisiin”, McQueen sanoo.

Silti elokuva herätti kohua Iso-Britanniassa. Jotkut pitivät riutuvan Sandsin kärsimysten yksityiskohtaista kuvaamista IRA-propagandana, toiset muuten vain mauttomana.

”Kiistanalaisinta Hungerissa on se, että siitä on tehty kiistanalainen”, McQueen toteaa.

”Yleisö on tarpeeksi fiksua osatakseen tulkita elokuvan.”

Hiljaisuus on brutaalia

Hungeria on vaikea pitää poliittisesti kantaaottavana teoksena, mutta yleisöään se ei säästele.

”Käsikirjoituksen rakenne oli ensimmäinen asia, jonka elokuvasta tiesin. Alussa katsoja on virran vietävänä, mutta ehtii tarkkailla ympäristöään. Ehdit tunnistaa todellisuuden piirteet ympäriltäsi. Kyyti kiihtyy koskeksi, jossa kaikki murtuu ja repeää, ja lopulta vesiputoukseksi, jossa painovoima hallitsee liikettä.”

Hunger on omannäköistään, puhdasta elokuvaa, jossa asetelmat ovat tarkkaan mietittyjä, kuvat pitkiä ja niin väkivalta kuin hiljaisuuskin tuntuvat brutaaleilta. Dialogia ei juuri ole, kunnes Sands käy 20-minuuttisen keskustelun papin kanssa.

”Olen enemmän kiinnostunut elämästä kuin elokuvista. Minulla oli kamera. En ajatellut mitä Bertolucci olisi tehnyt, vaan sitä, miten minä rajaan nämä lohduttomat tilanteet”, McQueen sanoo.

Ehdottomuus houkutti

McQueen sai vuonna 1999 Turner-palkinnon, joka on Iso-Britannian arvostetuin modernin taiteen kunnianosoitus. Tänä vuonna hän edustaa maataan Venetsian biennaalissa.

Taiteilija myöntää, että Hungerin aiheen pariin hänet houkutteli Sandsin ja hänen toveriensa ehdottomuus. Ajankohtaisuus vain kasvoi, valitettavasti.

”Kun ryhdyimme suunnittelemaan elokuvaa 2003, ei vielä tiedetty Irakin ja Lontoon itsemurhapommittajista, jotka uhraavat ruumiinsa yrittäessään muuttaa jotain. He vievät toisia mukanaan, mikä ei ole hyväksyttävää. Mutta kyse on samankaltaisesta fyysisen ja metafyysisen kohtaamisesta”, McQueen pohtii.

”Hyppäisinkö kalliolta alas, jos se pelastaisi vaimoni ja lapseni? Haluaisin ajatella niin. Mutta herran tähden, en tiedä. Jos joku väittää tietävänsä, että hyppäisi, hän on valehtelija. Marttyyrit syntyvät jälkikäteen. Eikä tämä ole elokuva marttyyreista.”

Hunger esitetään 10.-14.6. järjestettävillä Sodankylän elokuvajuhlilla kaksi kertaa, ja se julkaistaan dvd:nä syksyllä.

[Kuvat:Steve McQueen]