Ruskeasta Suomesta

Sonya Lindfors tahtoo normalisoida kaikenlaiset kehot näyttämöllä.

Sonya Lindfors © jonne räsänen

”Jos nyt verrataan”, koreografi Sonya Lindfors sanoo ja tuo kyynärvartensa toimittajan kyynärvarren viereen, ”niin ei näissä väreissä ole paljon eroa”.

Hänen kullanruskea ihonsa näyttää pari sävyä tummemmalta kuin niin sanotun kantasuomalaisen sinertävänpinkki nahka. Suunnilleen Lindforsin näköiset ihmiset niputetaan silti yleiskäsitteen mustuus alle. Niin sanottua valkoisuutta ei taas ole tapana korostaa, koska se on normi, johon muita ihmisiä verrataan.

Samalla jotkut liittävät esimerkiksi mustiin henkilöihin merkityssisältöjä, jotka eivät välttämättä liity kohdattavaan yksilöön, ja kohtelevat yksilöä omasta mielestään vähempiarvoisen ryhmän edustajana.

Sitä tarkoittaa suomen kielelle uudehko termi rodullistaminen, ja sitä Lindfors on alkanut Suomen kulttuuripiireissä purkaa koreografioin ja kirjoituksin.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö