Historian nykytanssi

Riikka Puumalainen tuo mielellään teatterin elementtejä tanssiteoksiinsa. ”Koen mielekkäänä liikkua ilmaisusta toiseen.”

tanssi 09.09.2021 18:00
Markus Ånäs
Anne-Mari Kivimäki (vas.) ja Riikka Puumalainen.
Anne-Mari Kivimäki (vas.) ja Riikka Puumalainen. © kim saarinen

Kaksi naista tekee matkaa murrosvaihetta läpi käyvässä Suomessa, mutta täysin erilaisissa tunnelmissa. Nuori Martta Puumalainen matkustaa vuonna 1926 Suistamon seminaariin Karjalaan innostuneena; maailma on avoin.

Vajaat 20 vuotta myöhemmin jatkosodan jälkeen toinen nainen, Martta Haakana, matkaa evakkona Karjalasta Pohjanmaalle. Hänen maailmansa on tuhoutunut.

Tanssija ja koreografi Riikka Puumalainen sai luettavakseen naisten kirjoittamat yksityiset muistelmat. Martta Puumalainen oli hänen isoäitinsä ja Martta Haakana isotätinsä.

Tekstit toimivat inspiraationa Puumalaisen tanssiteokselle Martat. Se sai pontta yhteistyöstä suistamolaiseen musiikkiin erikoistuneen kansanmusiikin taitajan Anne-Mari Kivimäen kanssa.

Teemana on liikkuminen, kehyksenä kahden ”vahvan Martan” elämä.

Puumalainen kertoo isotätinsä lapsuusmuistosta: 9-vuotias Martta Haakana haki maitoa potkukelkalla, kun vihollisen ilmalaivue lensi tien yli. Täti työnsi kelkan ojaan, hyppäsi hankkeen ja kauhoi lunta päälleen.

”Koneiden mentyä hän nousi poterostaan ja saapui kotiinsa sankarina”, Puumalainen sanoo.

Nykytanssilla pyritään kommentoimaan ajan ilmiöitä, mutta harvoin siihen sidotaan draamaa. Puumalainen ei ole ennenkään arastellut tuoda teatterin elementtejä tanssiteoksiinsa. ”Koen mielekkäänä liikkua ilmaisusta toiseen.”

Martoissa on tanssin lisäksi tekstiä, joka tulee ääninauhalta. Erityksen laatimisessa on auttanut dramaturgi Tanjalotta Räikkä. Tavoitteena on ollut tehdä teos, jota voi ymmärtää olematta varsinainen tanssin tuntija.

”Kun aloitin, tanssin estetiikka – liike ja temput – olivat kaikkein kiinnostavinta. Nyt haluan yhä enemmän välittää teoksissani maailmankuvaa. Kertoa tarinoita keholla”, Puumalainen sanoo.

Martoilla Puumalainen ottaa kantaa myös yhteiskunnassa piileviin rasistisiin asenteisiin.

”Isoäitini matka Suistamolle oli onnen ja ilon täyteinen, kun taas evakot matkustivat pakon edessä. Monilla ihmisillä maailmassa on yhä samanlainen hätä.”

Puumalainen tunnustautuu ”äärisuvaitsevaksi ihmiseksi”.

”Tulen isosta perheestä ja sukuni on laaja. Olen tottunut pienestä pitäen siihen, että ympärillä on paljon ihmisiä ja erilaisia ääniä.”

Pakolaisten tarvitsemasta hätäavusta kiisteleminen ärsyttää Puumalaista.

”Suomeen mahtuu paljon lisää tulijoita. On rikkaus saada kuulla erilaisia tarinoita.”

Martat, Nukketeatteri Sampo (Erottajankatu 7, Helsinki). Ensi-ilta 15.9.

Valinnat
elokuva

Teemu Nikin intensiivinen elokuva kerää jo kiitosta maailmalta.

muotoilutärpit

Haussa on ruskeita lasipulloja, joita on käytetty vuodesta 1953.

romaani

Jukka Viikilä kirjoitti hilpeän romaanin kirjoittamisesta.

levy

Älä pelkää elämää on modernia rockia, siis sellaista, joka ei yritä kuulostaa erityisesti miltään menneeltä vuosikymmeneltä.

sarjakuva

Juba piirsi valikoiman kauhutarinoita alan klassikoiden hengessä.

Sisältö