Pieni pärjää älyllä

Kulttuuri 5.12.2007 14:17

Englantilaisen Philip Pullmanin Universumien tomu -fantasiatrilogian ensimmäiseen kirjaan perustuva Kultainen kompassi on lajissaan kelpo esitys, arvioi kriitikkomme Kalle Kinnunen.
kultainen kompassi

Kultainen kompassi ei yllä Sormusten herrojen kaltaiseksi spektaakkeliksi, mutta jännite on tiiviimpi kuin Harry Potter -elokuvissa. Silti läsnä on paksuille romaaneille uskollisten filmatisointien tuttu ongelma: alkuteoksen tapahtumia käydään läpi hieman liian nopeasti, eikä mihinkään keskitytä kunnolla. Kärryiltä putoamisen riski ei kuitenkaan ole suuri.

Tarina sijoittuu rinnakkaistodellisuuteen, jossa sielut kulkevat ihmisten rinnalla puhuvina eläinhahmoisina olentoina, daimoneina. On höyryjunien ja ilmalaivojen aika – ja taikuuden. Maantiede ja kansojen nimet mukailevat tosimaailmaa, kohdataanpa seikkailussa Serafina Pekkala -niminen velhokin. Valtaa pitää kirkkomainen Magisterium.

Varhaisteini-ikäinen orpotyttö Lyra (Dakota Blue Richards) saa haltuunsa selvänäkölaitteen, jota myös Magisterium havittelee. Kadonneiden lasten arvoitusta tutkivan Lyran kimpussa on katala neiti Coulter (Nicole Kidman), apuna tutkimusmatkailija lordi Asrael (Daniel Craig) sekä taisteleva jääkarhu, joka selviää alkoholiongelmastaan kiitettävän reippaasti.

Pullmanin väkevä auktoriteettikritiikki on säilynyt elokuvaan. Äly ja tunneäly ovat Lyran valttikortit. Käsikirjoittaja-ohjaaja Chris Weitz suoriutuu vaikeasta urakastaan muutenkin kohtuullisen hyvin, eikä hänen taustaansa alapääkomedia American Pien tekijänä kannata kuvitella rasitteeksi: Weitz on myös opiskellut 1600-luvun englantilaista kirjallisuutta Cambridgen yliopistossa.

Onko Kultainen kompassi ehyt kokonaisuus? Ei aivan. Kiinnostaako jatko? Kyllä. Maailma on kiinnostava ja hahmot pohjustettu, joten seikkailun voi perustellusti toivoa syvenevän ja panosten kovenevan.

Teksti Kalle Kinnunen

Kultainen kompassi nyt elokuvateattereissa.

Aiheesta lisää
Hollywood välttelee uskonnollisia aiheita (SK netti 30. 11. 2007)