Painajaisesta syntyi Häämatka – Janne Torisevan sarjakuva alkoi unesta

Kulttuuri 9.7.2011 12:00

Janne Toriseva

Janne Torisevan piti lukea paksu klassikkokirja ennen kuin hän piirsi nuorena näkemänsä painajaisen sarjakuvaksi.

Klassikko oli Moby Dick.

”Yhtenä lauantaina imuroinnin jälkeen päätin, että sille on tehtävä jotain. Niin paljon se jäi junnaamaan mieleen.”

Moby Dickin tarinassa kyse on kostosta. ”Se on liekki, jolla mennään, ja vastassa on luonto.”

Ikuisuus merellä, ajattomuus, luonnon vahva kuvaus. Teos kertoo maailmasta, jossa intohimo on väkevää ja tunteet paljaita.

”Sarjakuvaakin pitää tehdä asioista, joihin on kova intohimo.”

Moby Dickin sarjakuvaversio alkoi syntyä keväällä 2010. Toriseva tarjosi 67-sivuista tarinaa syksyllä Suomen Kuvalehdelle.

Kun sarjakuva oli SK:lle liian pitkä, tekijä tarttui toiseen aiheeseen. 16-osainen Häämatka alkaa SK:n numerossa 27/2011 (ilm. 8.7.2011).

Sarjakuva perustuu Torisevan uneen, joka on pyörinyt näkijänsä mielessä vuosia.

Unessa Toriseva on morsiamen kanssa lentokentällä. Lentoa odottaessaan hän häviää korttipelissä omaisuutensa – ja jotain vielä enemmän.

Häämatka kertoo, mitä sitten tapahtuu lennolla ja varsinkin sen jälkeen.

Moby Dickissä kiehtoo meren autius ja ajattomuus”, Toriseva rinnastaa päähänpinttymänsä. ”Häämatkassa ikuisuuden ja ’sadan vuoden yksinäisyyden’ näyttämönä on vuoristo.”

Painajaisensa kautta Toriseva on pohtinut paljon unien maailmaa. Uni ei ole tärkeä.

”Tärkeää on, mitä se välittää todellisuudesta. Usein unissa pyörivät asiat, jotka piinaavaat, ja projektit, jotka eivät valmistu tai joissa ei koskaan pääse perille.”

Häämatkan mies vanhenee ja vaeltaa eteenpäin, mutta ajantaju katoaa, kuten unissa. Kaikki on mahdollista.

”Katarsis, puhdistuminen ja uudistuminen, on mahdollista myös unessa.”

Toriseva, 32, on taidekasvatuksen maisteri ja pätevä kuvaamataidon opettaja. Elantonsa hän on kuitenkin saanut kuvittajana, jonka kädenjälki näkyy muun muassa oppikirjoissa ja mainoksissa.

Häämatka

Tunteenpaloa

Sarjakuvien ammattimainen tekeminen ei ollut Janne Torisevalle itsestään selvää, vaikka hän on lukenut sarjakuvia ”aina siitä asti, kun en osannut edes lukea”.

Insinööriopintoja miettiessään Toriseva työskenteli varastomiehenä ja sai sattumalta käsiinsä vuoden 1998 Ark-lehden, jonka juttu Reijo Jallinojan arkkitehtuurista sai hänet innostumaan luovasta työstä.

Jonni Roos kirjoitti Jallinojasta sellaisella tunteenpalolla, että halusin päästä töihin, jossa luon itse ja josta saan näin suuria kicksejä.”

Työpaikkansa kahvihuoneessa Toriseva päätti, että sarjakuva on hänen juttunsa.

”Kuvien tekeminen on tärkeää oppia. Sarjakuvan kerronnan tapoja olen imenyt lapsuudesta asti, mutta toki niitäkin tulee opiskella koko ajan lisää.”

Toriseva kehitteli oman strippisarjakuvan, joka on ilmestynyt viiden vuoden ajan eri maakuntalehdissä. Nyt kouluikäisistä kertovasta Oswaldista on julkaistu ensimmäinen kokooma-albumi.

”Venezuelassa on kiinnostuttu Oswaldista. ’Nyt mä kohta herään’, ajattelin kun kuulin. Mikä voi yhdistää suomalaisia ja venezuelalaisia sarjakuvassa, jossa rakennetaan igluja ja heitellään lumipalloja?”

Myllerryksiä

Moby Dickin sarjakuvaversiota Janne Toriseva ei ole jättänyt sikseen. Hän tekee sitä yhä sivun päivävauhtia, ja tavoitteena on, että tarina laajenee 96-sivuiseksi albumiksi. Hän on saanut tekemiseen apurahaa.

”Alkusysäys sarjakuvalle voi olla mikä tahansa. Kunhan se innostaa ja sykähdyttää.”

Moby Dickiä ja Häämatkaa yhdistää epätoivo, vimmainen taistelu jotain itseään suurempaa vastaan.

”Kuka haluaa oikeasti lukea vain onnellista kirjaa? Kun on dramatiikkaa ja myllerryksiä, kiinnostus tarinaan vain kasvaa.”

Parhaissa unissakin kyse on samasta: kun herää, tietää, että uni on jäänyt pysyvästi mielenmaisemaan.

Kuvat Marjo Tynkkynen ja Janne Toriseva.