Valoa kesään

Orno on suomalaisen muotoilun valoisa klassikko.

muotoilu 24.05.2019 06:00
minna kontkanen

Yki Nummi: Pöytävalaisin (1966–1969). © TIMO SYRJÄNEN

Kesä on museoiden tyypillisintä kokoelmanäyttelyiden aikaa, mutta Suomen valoisten kesäöiden takia harvinainen vuodenaika valaisin- ja valaistusnäyttelyille.

Yksi Keravan museon suurimmista kokoelmista on peräisin Stockmannilta ja Orno Metallitehtaalta, joiden yhteistyö kasvatti Ornosta Suomen suurimman valaisinvalmistajan. Orno aloitti verstaana Helsingin Kampissa 1921, myytiin Stockmannille 1936, muutti seuraavana vuonna Keravalle ja lopetti valmistuksen 1985.

Orno – Valo ja Muoto -näyttelyssä Ornon klassikot saavat vertailukohdakseen upouusia valaisinten prototyyppejä Aalto-yliopiston 20 opiskelijalta. Samalla esille pääsevät esimerkiksi led-valonlähteiden mahdollisuudet, joista Orno ei ehtinyt hyötyä.

Näyttelyn kuratoi Aallon lehtori ja opiskelijoiden Product and Form -kurssin ohjannut Simo Puintila.

Museon Stockmann & Orno -kokoelmasta vastaava museonjohtaja Leena Karttunen on kirjoittanut kattavan ja runsaasti kuvitetun tietokirjan Orno – Valaisinmuotoilua (Teos, 2019) yhdessä Juri Mykkäsen ja Hannele Nymanin kanssa.

”Tämä ei ole historianäyttely, vaan näyttely, joka etenee teemoittain”, Karttunen toteaa.

Teemoja ovat estetiikka, tunnelma, käytettävyys ja muun muassa aika. Miten on mahdollista varmistaa, että valaisinten ulkomuoto ja tekniset ratkaisut säilyvät käyttökelpoisina mahdollisimman kauan?

”Materiaali on keskeistä nykyajassa, mutta erityisesti se oli sitä Ornolla”, Karttunen sanoo.

Valaisinten tärkein piirre on tietenkin valo, mutta hehkulamppujen kulta-aikana vähintään yhtä tärkeässä osassa oli itse valaisin: varjostin ja jalka, joskus myös koristeltu johto.

Materiaaliteknologia vaikutti valaistustrendeihin, jotka vaihtuivat 1930–1950-luvun pääsuunnittelijoiden Gunilla Jungin ja Liisa Johansson-Papen opaalilasi- ja messinkiluomuksista Yki Nummelle tyypillisiin teräkseen ja muoviin. Ornon viimeinen pääsuunnittelija Heikki Turunen teki loisteputkiklassikoita, kuten 1980-luvun puolivälin Masterin.

Kaksi aikalaisklassikkoa on näyttelystä poissa. Paavo Tynell suunnitteli päätyönsä kilpailijalle Taito Oy:lle, ja Alvar Aalto myös valaisimensa Artekille.

Luonnonvalo ei yllä Keravan taidemuseon kaikkiin näyttelytiloihin, ja loput voi pimentää. Valaisinten ja sähkövalon on siis mahdollista esiintyä edukseen myös laajassa kesänäyttelyssä.

ORNO – Valo ja Muoto 25.8. asti taidemuseo Sinkassa (Kultasepänkatu 2, Kerava). Ornon tarina -keskusteluilta Sinkassa ke 29.5.

Valinnat
tietokirja

Suomi oli USA:n ja Britannian propagandisteille ”haasteellinen toimintaympäristö”.

romaani

Emma Kantanen kuvaa pelialan varjopuolia Suomessa ja Kiinassa.

tietokirja

Ujous ei olekaan perisuomalainen ilmiö.

Sarjakuvatärpit

Toisessa kotimaisessa sarjakuvauutuudessa keskitytään tunteisiin.

musiikki

Maustetyttöjen laulut kertovat elämästä Kalliossa.

Fotografiska-näyttelyistä voi nauttia Tukholman lisäksi Tallinnassa.

Avainsanat
Sisältö