Kansalaiset hiljaa!
Tänä vuonna tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Maxwell E. McCombs ja Donald L. Shaw esittivät Yhdysvaltain presidentinvaaleja koskevassa tutkimuksessaan hypoteesin agendan asettamisesta. He tarkoittivat sillä median valtaa määritellä, mistä politiikassa on kyse.
McCombs ja Shaw tutkivat, mitä äänestäjät pitivät vaalien tärkeimpinä asioina, suhteuttivat vastauksia mediauutisointiin ja totesivat tiedotusvälineiden selvän vaikutuksen äänestäjien näkemyksiin.
Lähestymistavasta tuli politiikan ja viestinnän tutkimuksen peruskauraa, mutta viime vuosina sävy on muuttunut. Kun perinteisen journalistisen median ote yleisöistä murtuu, myös agendavalta hapertuu, siirtyy puolueiden spinnaajille tai tulee avoimen kamppailun kohteeksi.
viime viikolla tämä oli ilmiselvää, kun perinteinen media ryntäili ”Soini-trillerin” perässä. Oli dramaattisia otsikoita ja liveseurantaa. Ilta-Sanomat oli hyperaktiivisin ainakin 42 verkkojutullaan. Journalismissa korostui tuttu pelikehys: kuka pelasi mitä peliä, kuka voitti ja kuka hävisi. Ja Timo Soinihan se voitti, monen mielestä.
Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista
Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.
Kirjoittaja on elokuva-tutkimuksen professori Tukholman yliopistossa.
