Maineensa vanki

Meret Oppenheim ei ole yhden teoksen klassikko.

KUVATAIDE 16.02.2018 06:00
Tero Miettinen

Meret Oppenheim: Kenkä, jossa turkista (1936). © Kuva: Ari Karttunen / EMMA

Surrealistien näyttelyssä Pariisissa 1936 mukana olivat liikkeen keskeiset hahmot André Bretonin johdolla. Harvojen naisten töistä Le déjeuner en fourrure, turkiksella päällystetty aamiaiskuppi lautasineen, herätti huomiota. New Yorkin vastaperustettu Museum of Modern Art osti sen 50 dollarilla. Teos teki Meret Oppenheimista (1913–1985) tähden 23-vuotiaana. Se oli sekä siunaus että kirous.

Näyttely Mielen peilit avaa Espoon EMMA-museon surrealismia käsittelevän näyttelyohjelman. Parista sadasta teoksesta puolet ovat Oppenheimin. Myös tunnettujen aikalaisten kuten Man Rayn tuotantoa nähdään laajasti. Surrealismin hengessä tehty ripustus sisältää esineteoksia, maalauksia, piirroksia, grafiikkaa ja valokuvia.

Surrealistien piiriin solahtanutta Oppenheimiä pitkään enemmän muusana kuin taiteilijana. Rakkaussuhteet ja Man Rayn kuuluisissa valokuvissa esiintyminen eivät lievittäneet leimaa. Masennuksesta kärsinyt taiteilija palasi 1930-luvun lopussa kotiseudulleen Sveitsiin ja katosi julkisuudesta. Myöhäisvuosinaan häntä alettiin arvostaa ahtaiden sukupuoliroolien kyseenalaistajana. Oppenheimille naiseus edusti luontoa, miehuus kurinalaista kulttuuria. Ideat olivat androgyynejä, vailla sukupuolta. Psykoanalyysin ja unien vaikutteet olivat tärkeitä jo nuoruudessa. Oppenheimin lääkäri-isän ystäviin kuului C.G. Jung.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Valinnat
Kirjallisuus

Ellen Thesleff -kirjabuumi ei ole silkka sattuma.

Runokokoelma

Markku Into kirjoitti viimeiset runonsa palvelutalossa.

Musiikki

Aki Rissanen ei soita tavallista pianojazzia.

TEAttERi

Esko Salminen sähköistää perhedraaman.

PELITÄRPIT

Tietokirja

Vuonna 1918 ei mietitty, mitä oltiin tekemässä.

Sisältö