Yö-yhtye riitaantui Olli Lindholmin muistokonsertista – Jussi Hakulinen ei halua tehdä nykyisen bändin kanssa ”yhtään mitään”

Hakulinen olisi halunnut Yölle hautajaiset, joissa olisi soitettu vain alkuaikojen kappaleita. Bändi muuttui myöhemmin aivan toiseksi yhtyeeksi.

Jussi Hakulinen
Teksti
Tero Alanko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Yö-yhtyeen eri kokoonpanoihin kuuluneet jäsenet ovat riitaantuneet siitä, miten yhtyeen edesmennyttä laulajaa Olli Lindholmia tulisi muistaa.

Lindholm menehtyi sairauskohtaukseen helmikuun 11. ja 12. päivän välisenä yönä. Hän oli kuollessaan 54-vuotias.

Yö perustettiin Porissa vuonna 1981. Yhtyeen ensialbumi Varietee ilmestyi marraskuussa 1983. Kyseistä levyä pidetään niin sanotun porirock-ilmiön lähtölaukauksena.

Yön kahden ensimmäisen albumin laulut teki kosketinsoittaja Jussi Hakulinen. Niistä tunnetuimpia ovat Likaiset legendat 1, Särkynyt enkeli ja Joutsenlaulu.

Jussi Hakulinen erosi Yöstä juhannuksena 1985, mutta teki lauluja yhtyeelle myöhemminkin. Kun Yön suosio nousi 2000-luvun alussa huippuunsa, se tapahtui Hakulisen säveltämän ja sanoittaman Rakkaus on lumivalkoinen -kappaleen ansiosta.

On olemassa kaksi aivan erilaista Yötä – 1980-luvun nuorisobändi ja 2000-luvun aikuinen iskelmärockyhtye. Tai jopa kolme, mutta 1990-luvun läpi raahautunut suomirockbändi tuntuu unohtuneen lähes kaikilta.

1980-luvulla rock-klubeilla ja tanssilavoilla rehjunnut Yö oli kokoonpanoltaan ja musiikkityyliltään aivan eri yhtye kuin 2000-luvulla konserttisalikiertueita tehnyt ryhmä. Soittajat ja musiikkityyli muuttuivat täysin.

Pysyvää oli vain laulaja Olli Lindholm. Hän oli vuodesta 2000 lähtien Yön ainoa alkuperäisjäsen.

 

Jussi Hakulisen lähdettyä Yöstä hänen ja Olli Lindholmin välinen suhde oli mutkikas. Lopullisesti kaksikon välit viilenivät vuonna 2011.

”Siihen asti Olli osasi pyytää anteeksi ja käyttäytyä, kuten pitääkin”, Hakulinen kertoo.

”Viimeisten vuosien aikana emme olleet missään tekemisissä. Se oli Ollin valinta.”

Hakulinen olisi halunnut järjestää Olli Lindholmille kaksi muistokeikkaa, yhden laulajan kummassakin kotikaupungissa. Lindholm muutti Porista Tampereelle vuonna 1986.

Hakulinen kertoo keikkojen motiiviksi toiveen, että Yö saisi kunniakkaat hautajaiset.

”Halusin näiden kahden keikan jäävän ainoiksi. Halusin, että niiden jälkeen bändi olisi haudattu syvälle”, Hakulinen sanoo.

Jussi Hakulisen kokoonkutsuman yhtyeen aikomuksena oli esittää Yön kahden ensimmäisen albumin ja niiden välissä julkaistun livelevyn materiaalia. Siis ainoastaan kappaleita, joita Yö soitti Hakulisen ollessa bändissä.

”En ole tykännyt Yön musiikista sen jälkeen, kun siitä tuli iskelmää. Mielestäni Yö ei ollut loppuaikoina oikea bändi, koska sen toiminta oli ulkopuolisten tekemien biisien armoilla. Olihan se kauhea stressi Ollillekin, että mistä biisit milloinkin tulevat ja millaisia ne ovat”, sanoo Hakulinen.

 

Maanantaina 19. helmikuuta kävi lopullisesti selväksi, että Jussi Hakulisen kaavailemat keikat eivät toteudu.

Hakulinen oli suunnitellut esiintyvänsä basisti Juha Rauängin, rumpali Veikko Lehtirannan ja kitaristi Goofy Kentin kanssa.

Juha Rauäng myöntää lupautuneensa mukaan. Hän kertoo kuitenkin kääntäneen kelkkansa tilannetta enemmän mietittyään.

”On ensisijaisesti Ollin valitsemien Yö-yhtyeen jäsenten asia järjestää jotain, jos he niin haluavat. Yö on yhä olemassa, mutta siinä ovat nykyään eri miehet”, Rauäng sanoo.

Veikko Lehtirannan mielestä jonkinlainen isompi kokonaisuus, jossa käydään läpi koko Yön ura, voisi olla hyvä ratkaisu.

Rauäng ja Lehtiranta olivat Yön jäseniä Varietee-debyytistä vuoteen 1990 asti.

Kitaristi Goofy Kent soitti Olli Lindholmin kanssa kahdessa yhtyeessä jo ennen Yön perustamista. Hän myös tuurasi kitaristi Jani Viitasta vuonna 1982, kun Viitanen oli armeijassa.

Tuolloin Olli Lindholm pyysi Kentiä Yön vakituiseksi jäseneksi. Pesti ei kuitenkaan kiinnostanut.

”Mulla oli oma bändi ja omat jutut. Tykkäsin Jussin biiseistä, mutta ei se ollut mun musaa”, sanoo Kent.

1970- ja 1980-lukujen taitteessa Goofy Kent ja Olli Lindholm olivat tekemisissä lähes päivittäin. Kaksikon välit viilenivät, kun Kent ei suostunut liittymään Yöhön.

”Olli suuttui ihan helvetisti, kun hän teki tarjouksen ja mä kieltäydyin siitä”, Kent sanoo.

”Mulla on kuitenkin hyvät muistot Ollista. Hän oli aina oma itsensä.”

”Jussin ajatus muistokeikoista on ihana. Ajoitus vaan on täysin väärä.”

2000-luvun alussa Yö päätyi umpikujaan. Silloin Poko Rekords -levy-yhtiön pomo Epe Helenius soitti Jussi Hakuliselle ja sanoi, että bändi tarvitsee hitin. Hakulinen ei ollut tehnyt biisejä Yölle vuosikausiin, mutta suostui pyyntöön. Syntyi muun muassa Rakkaus on lumivalkoinen, joka pelasti Yön uran.

Samaan aikaan Yön pianistina aloitti Mikko Kangasjärvi, joka oli mukana Olli Lindholmin kuolemaan asti. Kangasjärvi esiintyi myös duokeikoilla Lindholmin kanssa.

”Jussin ajatus muistokeikoista on ihana. Pystyn aistimaan sen vilpittömyyden”, sanoo Kangasjärvi. ”Ajoitus vaan on täysin väärä. Kun Jussi rupesi suunnittelemaan keikkojaan, Ollin kuolemasta oli kulunut vasta päivä tai kaksi. Se oli liian hätiköityä.”

Kangasjärvi lisää, että Hakulisen kanssa olisi mukava tehdä yhteistyötä, kunhan Lindholmin kuolemasta on kulunut vähän aikaa. Yön viimeiseksi jääneen kokoonpanon piti lähteä kiertueelle perjantaina 22. helmikuuta. Kiertue on luonnollisesti peruttu.

Yhtyeen jatkosuunnitelmista Kangasjärvi puhuu varovaisesti.

”Me ollaan tavattu pari kertaa ja meillä on löyhiä ajatuksia tulevasta. Me tiedotetaan niistä sitten, kun on jotain sanottavaa”, hän kertoo.

”Juuri nyt mielessä ovat ihan eri asiat. Pääpaino on siinä, että pystytään henkilökohtaisella tasolla ymmärtämään ja käymään läpi nämä tapahtumat. Bändiä koskevat jutut ovat toistaiseksi taka-alalla.”

 

Voisiko paras vaihtoehto siis olla jonkinlainen Yön koko uran kattava muistokonsertti, jossa olisi mukana eri aikakausina yhtyeessä soittaneita muusikoita?

Ei Jussi Hakulisen mielestä.

”En ole kiinnostunut yhteistyöstä yhtyeen nykyisen kokoonpanon kanssa. En missään nimessä ole mukana, jos Ollin nimellä aletaan rahastaa muistotilaisuuden yhteydessä”, hän sanoo.

”Nykyinen yhtye edustaa eri arvoja ja on kusettanut mua paljon. Esimerkiksi esiintymispaikkailmoituksissa ja kappaleiden sovittamisessa. En tee sellaisten tyyppien kanssa yhtään mitään.”

Jussi Hakulinen olisi halunnut hoitaa Olli Lindholmin muistamisen nopeasti ja pienimuotoisesti. Hakulinen on pettynyt, kun hänen suunnittelemansa keikat eivät toteudu.

”Tämä on mun viimeinen kommentti asian tiimoilta. Olen sanottavani sanonut. Lehdistön tai kenenkään muun on turha soitella. Toivon, että minut jätetään rauhaan.”