Läsnäoloa vaille

Miles Davisin kadonnut klassikko hämmentää.

musiikki 15.11.2019 06:00
Matti Komulainen
Miles Davis: Rubberband. Cd-levy. Warner Records, 2019.
Miles Davis: Rubberband. Cd-levy. Warner Records, 2019.

Missä Miles? Tunne toistuu kautta Rubberband-levyn. Albumia tehtiin vuonna 1985 Miles Davisin siirryttyä 30:n Columbia Records -vuoden jälkeen levyttämään sen kilpailijalle Warnerille.

Kolmen kuukauden sessioiden jälkeen Warnerin jazzpomo Tommy LiPuma hyllytti nauhat tuloksiin tyytymättömänä. Davis ryhtyi tekemään basisti-tuottaja Marcus Millerin kanssa albumia Tutu, josta kehkeytyi hänen myöhäisuransa avainteos tyrmistyttävän tylyine elektro-sointeineen.

Haudattua albumia varten syntyneet äänitteet jäivät elämään omaa elämäänsä. Esimerkiksi Wrinkle iskostui konserttien vakionumeroksi, jolla mitattiin muusikoiden kykyjä. Nimiteos taas päätyi trumpetistin loppukauden niputtaneelle kokoelmalle.

Nyt julkaistu albumi hämmentää. Konseptina se edustaa fuusiota, johon Davis ammensi paloa kulloinkin ajankohtaisista tyyleistä ja keinoista, 1980-luvun alussa soulista ja popista.

Rubberbandin julkaisu on pitkälti Davisin sisarenpojan Vince Wilburn Jr:n aikaansaannos. Hän soitti rumpuja alkuperäisissä sessioissa.

Studiossa saatiin kuitenkin hyvin niukasti valmista aikaan, sillä jälkituotannossa materiaalia on täydennetty uusilla äänityksillä ja lauluosuuksilla.

Tässä muodossa levy ei ole aito näyte menneisyydestä. Toisaalta paukut eivät oikein riitä myöskään näin, vaikka sointia on päivitetty paikoin raskaalla hiphop-poljennolla ja imelin soul-vokaalein. Davisin soittoa tunnistaa sieltä täältä mutta läsnäolo ei välity.

Amandla (1989) ilmensi ehkä kirkkaimmin niitä ajatuksia, joita Davis tavoitteli mahdollisesti Rubberband-sessioissa. Siinä kaikki elementit maailmanmusiikillisista juonteista steelpan-tyylittelyyn ovat tiiviissä ja iskevässä paketissa.

Valinnat
romaani

Grönlanti ja Kim Leine eivät päästä helpolla.

Elokuva

François Ozonin draama ei lipsu sensaatiohakuisuuteen, vaikka kyse on katolisen kirkon seksiskandaalista.

Dekkarit

Miksi naiset rakastuvat Harry Holeen?

elokuva

Fatih Akin kertoo Hampurin sarjamurhaajasta.

Teatteri

Kartta on näytelmä mystisestä Kaarinasta, jota ilman emme voi olla.

Levytärpit

Konstan, Kustin & Faaraon "savolainen lounge" soi huolettomasti.

Avainsanat
Sisältö