Sillisalaatti

Maailman onnellisin kansa -levyn biisit kuulostavat siltä, että ne ovat syntyneet ilman suodatinta.

levy 10.06.2021 18:00
Tero Alanko

Pari vuotta sitten Tuomari Nurmio (s. 1950) kertoi jäävänsä tauolle – ehkä vuodeksi, ehkä lopullisesti. Nurmio yritti olla kirjoittamatta uusia lauluja, mutta ei onnistunut. ”Oli helpompaa tehdä nämä biisit kuin jättää tekemättä”, hän sanoo uuden Maailman onnellisin kansa -albumin tiedotteessa.

Monet Tuomari Nurmion levyt ovat olleet tyyliltään ja teemoiltaan yhtenäisiä paketteja. Maailman onnellisin kansa ei ole sellainen. Levy on sillisalaatti, hyvin epätasainen ja sekava nippu lauluja, joille on vaikea keksiä muuta yhteistä tekijää kuin syntyaika.

Tuntuu siltä, että kaikki mieleen tulleet ideat on toteutettu ja julkaistu. Levyllä on juurevaa rytkettä, iskelmärokkia, kepeitä kupletteja ja näennäisen itämaista vääntöä.

On lauluja Laura Huhtasaaren ja Teuvo Hakkaraisen typeryydestä, Sara Chafakista, Carl Michael Bellmanista ja Tapio Rautavaarasta. On myös Kesäkumi 21 -niminen rempseä ralli, jonka kertosäkeessä luetellaan sukupuolitauteja.

Levyn nimen ja maistiaisena julkaistun nimibiisin perusteella luulin, että Nurmio julkaisee yhteiskunnallisen, sanoituksiltaan ajassa kiinni olevan levyn. Se olisi tuntunut luontevalta reaktiolta maailman menoon.

Tarjolla onkin kertakäyttövitsi Andy McCoysta ja Palli-Nasse Pakana -niminen kappale, jonka koukku on ”mulkku”-sanan hokeminen. Monet muutkaan sanoitukset eivät sano yhtään mitään yhtään mistään.

Maailman onnellisin kansa -levyn biisit kuulostavat siltä, että ne ovat syntyneet ilman suodatinta. Niitä on puskenut ulos koko ajan ja väkisin. Toiset parempia ja toiset huonompia.

Kun lauluja on tarpeeksi, niistä parhaat valitsemalla syntyy usein julkaisemisen arvoinen levy. Nyt prosessi on jäänyt puolitiehen. Kappaleita olisi pitänyt kirjoittaa lisää. Puolet albumin biiseistä olisi voinut jättää julkaisematta. Lauluista paremmat (nimibiisi, Hullu pappi, Romuluuranko, Taiteellinen testamentti) kertovat, että suuntia ja mahdollisuuksia olisi ollut.

Sinänsä Nurmiolla on tyylit hallussa. Soitto soi rehevästi, mutta kunnollisen materiaalin puutteen takia levy jää suutariksi.

Nurmion Punainen planeetta -klassikon kaltaiset, täysin oman maailmansa piirtävät levyt ovat antoisaa kuultavaa vielä 40 vuoden jälkeenkin. Monille Maailman onnellisin kansa -albumin lauluille neljässäkin kuuntelussa on pari liikaa.

Tuomari Nurmio: Maailman onnellisin kansa. Vallila Music House.

Valinnat
tietokirja

Berliiniläisten vasemmistoälykköjen verkosto välitti Moskovaan tietoja natsien suunnitelmista.

Runot

Kukkula jolle kiipeämme -suomennoksessa monet alkuperäisen runon viittaukset menevät vääjäämättä ohi.

näyttely

Katharina Grosse haastaa tapamme kokea maalaus.

levy

Daron Hagenin ooppera Orson Rehearsed pyrkii palauttamaan Hollywoodin kultakauden ikonin ihmiseksi.

sarjatärpit

Muotisuunnittelijasta on nyt nähtävissä sekä fiktiosarja että dokumentti. Parempi valita jompikumpi: sisältö on pitkälti sama.

Sisältö