Puskafarssi kesäkadulla

Arvio: Huumori menee siitä mistä aita on matalin.

musikaali
Teksti
Tero Alanko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Naiseksi pukeutunut mies naurattaa aina. Naiseksi pukeutunut lihava mies naurattaa kaksin verroin.

Pikkutuhmat puujalkavitsit naurattavat myös. On ihan ok läpsiä naisia pyllylle. Huumorista siinä vain on kyse. On surullista ja ankeaa, jos suosittua kesäteatteriesitystä ei voida rakentaa muista lähtökohdista.

Danny-musikaalissa on valittu helpoin tapa ja sitten vielä menty riman ali. Jos tekijöiden puolustus on, että tätä ihmiset haluavat, niin eipä heitä voi liiasta optimismista syyttää.

Danny-musikaalin ensimmäinen jakso rynnitään läpi puskafarssitunnelmissa. Pojasta tulee laulaja ja laulajasta tähti.

Armi Aavikko kruunataan Miss Suomeksi. Jokainen tietää, mitä siitä seuraa. Varmuuden vuoksi kaikki vään- netään rautalangasta.

Lauri Mikkola nuorena Dannyna on oikein hyvä. Hän liikkuu hyvin ja laulaa komeasti.

Vanhempaa Dannya esittävällä Ilkka Koivulalla ei ole kunnon roolia: vain pari valokuvista tuttua asentoa. Taidot menevät hukkaan.

Toisen jakson tunnelma on pysähtynyt. Se keskittyy Armin ja Dannyn suhteeseen. On kuin Ison D:n elämässä ei olisi viimeiseen 40 vuoteen tapahtunut oikein mitään muuta.

Musikaalissa näyttelee Dannyn nykyinen naisystävä, tangokuningatar Erika Vikman. Hän esittää sekä Katri Helenaa että itseään. Sitä ajatellessa aivot menevät solmuun.

Vikman esiintyy raikkaasti ja laulaa hyvin. Kunpa näyttelijöille olisi kirjoitettu jotain muuta kuin irrallisia ja valmiiksi naurettuja kohtauksia.

Viime vuosina Apianniemessä on esitetty Baddingista, Topi Sorsakoskesta, Kirkasta ja Jari Sillanpäästä kertovia musikaaleja. Kaavasta kiinni pitäminen on selvästi liian helppoa ja kannattavaa.

Danny-musikaali Apianniemen kesäteatterissa Valkeakoskella 10.8. saakka.